Saatko ambulanssin ajoissa – Etelä-Pohjanmaalla apu tulee nopeammin kuin Savossa

Jos ihmisellä on sydänpysähdys tai vakava verenvuoto, hätäensiavun pitäisi ehtiä paikalle kahdeksassa minuutissa. A-studio tutki, miten usein ensihoitoyksikkö ehtii paikalle tavoiteajassa. Selvityksen perusteella palvelun taso vaihtelee. Erityisen vaarallista on sairaskohtauksen saaminen syrjäseudulla.

Kotimaa
Ensihoitajat laittavat potilasta ambulanssiin. Äkillisestä rintakivusta kärsivän on  saatava nopeasti ensihoitoa
Yle

A-studio pyysi sairaanhoitopiireiltä tietoja siitä, miten suuressa osassa hälytyksiä vähintään hätäensiapuun pystyvä yksikkö on päässyt potilaan luokse kahdeksassa minuutissa.

Vertailussa ovat mukana ihmisen hengen pelastamisen kannalta kriittisimmät tehtävät, eli A ja B-hälytykset. A-tehtävissä riski on korkea, sillä peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuina. B-tehtävissä taas riski on keskisuuri tai tuntematon.

Selvityksen perusteella näyttää siltä, että ensihoidon saatavuus riippuu huomattavasti siitä, missä päin Suomea potilas joutuu hätään.

Suomi on jaettu riskialueluokkiin. Sairaanhoitopiirit laativat tilastot erikseen suurten kaupunkien keskustojen, kuntakeskusten, maaseututaajamien ja asutun maaseudun osalta.

Parhaiten ensihoito palvelee suurissa kaupungeissa asuvia. Riskialueluokkaan 1 luetaan suurten kaupunkien keskustat, ja niistä tulee hälytyksiä useammin kuin kerran vuorokaudessa.

Käytännössä näitä ovat pääkaupunkiseudun lisäksi maakuntien keskuspaikkakunnat, kuten Jyväskylä, Rovaniemi, Joensuu ja Seinäjoki. Kaupunkien välillä on kuitenkin huomattavia eroja.

Ensihoidon vasteajat-grafiikka
Valkoisena kartassa näkyvän Etelä-Savon tiedot eivät olleet käytössä jutun julkaisuhetkellä. Tiedot täydennetään myöhemmin karttaan.Yle Uutisgrafiikka

Parhaiten keskusta-alueet tavoitetaan Vaasan, Päijät-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä.

Jos tarkasteluun otettaisiin vain kiireellisimmät A-tehtävät, olisivat luvut vieläkin paremmat; käytännössä kaikissa suurissa kaupungeissa ensihoito tavoittaa valtaosan hengenvaarassa olevista ihmisistä alle kahdeksassa minuutissa.

Ambulanssityhjiö kirkonkylien uhkana

Tilanne muuttuu kuitenkin sitä vaikeammaksi, mitä kauemmas suurista kaupungeista joudutaan ajamaan.

2-riskiluokkaan kuuluvat kaupunkien asuinlähiöt sekä pienten kaupunkien keskustat. Näiden alueiden tavoittaminen onnistuu erinomaisesti Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla: ensihoito tavoittaa potilaan kahdeksassa minuutissa 80 prosentissa hälytyksistä.

Huomattavasti vaikeampaa avun saaminen kirkonkyliin näyttää olevan Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Etelä-Karjalassa. Näiden maakuntien kuntakeskuksiin apua saadaan kahdeksassa minuutissa noin puolessa hälytyksistä.

Eroja selittää osittain ilmiö, jota ensihoidon piirissä kutsutaan ambulanssityhjiöksi. Jos tietyn alueen ambulanssi on hälytyksellä, ei alueelle välttämättä pystytä lähettämään korvaavaa ensihoitoyksikköä.

Ilmiön ottavat esille sekä vertailun kärki- että häntäpäässä olevien sairaanhoitopiirien ensihoidosta vastaavat ylilääkärit.

– Meillä tilannekeskus päivystää 24/7. Kenttäjohtaja tietää koko ajan, tuleeko jonnekin ambulanssityhjiö. Silloin siirretään sinne muualta valmiutta, niin että koko ajan säilyisi hyvä tavoitettavuus. Olen erityisen ylpeä kuntakeskusten hyvästä saavutettavuudesta, kuvaa asiaa ylilääkäri Raimo Jokisalo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

Täällä on tiet suoria ja taivas korkealla.

Ylilääkäri Raimo Jokisalo, Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomen ensihoidosta vastaava ylilääkäri Mikko Lintu selittää, että ambulanssien sijoittelu vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kuntakeskuksia tavoitetaan.

– Esimerkiksi Äänekoskella on kaksi taajamaa, Äänekoski ja Suolahti. Siellä ambulanssit on sijoitettu Äänekoskelle, joten Suolahtea ei siellä ehditä kahdeksassa minuutissa ehditä tavoittaa, hän kuvaa tilannetta Keski-Suomessa.

Eroja selittää osittain myös maantiede; esimerkiksi Savossa joudutaan kiertämään vesistöjä, kun taas Pohjanmaan lakeuksilla ambulanssit voivat kiitää kohteeseen verraten suoria teitä pitkin.

– Täällä on tiet suoria ja taivas korkealla. Maakunnan keskus Seinäjoki on keskellä eivätkä vesistöt riko aluetta, kuvaa ensihoidon kannalta suotuisaa maantiedettä ylilääkäri Raimo Jokisalo Etelä-Pohjanmaalta.

Pääkaupunkiseudulla taas ruuhkat voivat toisinaan hidastaa yksiköiden pääsyä kohteisiin, vaikka ajomatkat eivät olisikaan pitkiä.

Sydänkohtaus kesämökillä vaarallisempi kuin kaupungissa

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa tai kuntakeskuksissa, mutta tapaturmat eivät kysy aikaa eivätkä paikkaa. Jos kuntakeskuksista ja maaseututaajamista matkataan haja-asutusalueille, on ensihoidon saaminen nopeasti paikalle vaikeaa.

Esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiiri laskee, että taajamien ulkopuolisen asutun maaseudun tehtävistä vain yhdeksässä prosentissa paikalle ehditään kahdeksassa minuutissa. 15 minuutissa tavoitetaan 45 prosenttia hälytyksistä. Samankaltainen tilanne on suuressa osassa asuttua maaseutua.

Jos Alkoon pääsee kolmessa vartissa ja kauppaan puolessa tunnissa, niin ambulanssi ei voi olla paikalla viidessä minuutissa.

Ylilääkäri Susanna Wilen, Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan ensihoidosta vastaava ylilääkäri Susanna Wilen arvioi, että maaseudulla asuva tai mökkeilevä väki tuntee tilanteen.

– Jos Alkoon pääsee kolmessa vartissa ja kauppaan puolessa tunnissa niin ambulanssi ei voi olla paikalla viidessä minuutissa, hän muotoilee.

Osa haja-asutusalueista on erityisen hankalia tavoittaa. Wilen kertoo, että tietyt rajaseudun alueet ovat niin kaukana Kuopiosta, että lääkärihelikopterin toimintasäde ei niihin yllä, ja lähimmän ambulanssin saaminen paikalle voi hankalimmissa tapauksissa viedä tunnin. Rajaseuduilla rajavartijoita onkin koulutettu antamaan hätäensiapua ja heidän käyttöönsä on annettu sydämen käynnistyksessä käytettäviä laitteita.

Joissakin maakunnissa niin kutsutulla ensivasteyksiköllä on vielä huomattava merkitys ensihoidossa, etenkin syrjäseuduilla. Ensivasteyksikkö on tyypillisesti pelastuslaitoksen ajoneuvo, jossa on hätäensiavun antamiseen koulutettu henkilöstö ja ensitoimenpiteissä tarvittava välineistö. Ensivasteyksikkö ei kuitenkaan kuljeta potilasta kuin erikoistapauksissa.

Tiettyjen sairaanhoitopiirien lähettämistä tiedoista puuttuvat ensivasteyksiköiden tehtävät. Jos ne laskettaisiin mukaan, voisivat joidenkin alueiden tavoittamisprosentit olla paremmat etenkin haja-asutusalueita koskien.

Valtaosaa Suomen väestöstä palvelevat kuitenkin nykyään ambulanssit.

Hoitotakuu ei koske ensihoitoa

Vaikka pitkät etäisyydet ja maakuntien maantieteen erot selittävät osan ensihoidon saatavuuden eroista, ei poliittisia päätöksiä voida sivuuttaa. Suomessa ensihoidon järjestämisestä vastaavat sairaanhoitopiirit, ja ne saavat itse määritellä miten tiukat tavoitteet ne asettavat ensihoidon nopeudelle.

Käytäntö poikkeaa siis ratkaisevasti esimerkiksi hoitotakuusta, joka on kaikkialla sama. Ensihoitotakuuta ei tunneta, sillä lainsäädäntö ei määrittele maksimiaikoja avun saamiselle. Sairaanhoitopiirit ovatkin tehneet toisistaan selvästi poikkeavia palvelutasopäätöksiä.

Esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on päätetty, että apu ehtii Jyväskylässä paikalle kahdeksassa minuutissa 70 prosentissa kiireellisistä hälytyksistä. Keski-Suomen muihin asutuskeskuksiin ei ole asetettu samanlaista tavoitetta.

Piirin palvelutasopäätöksen mukaan riittää, että kuntakeskuksien hälytyksistä 60 prosenttia saavutetaan alle kahdeksassa minuutissa.

Huomattavasti kovemmat tavoitteet ovat esimerkiksi Satakunnassa. Poria ja maakunnan kuntakeskuksia koskevien päätösten mukaan kahdeksan minuutin tavoiteaikaan pitäisi ehtiä 90 prosentissa hälytyksistä.

Rahankäyttö vaihtelee rajusti

Myös ensihoidon kustannuksissa on suuret erot. Kuntaliitto pyysi tänä keväänä sairaanhoitopiireiltä tietoja ensihoidon kustannuksista. Kalleinta ensihoidon järjestäminen on Länsi-Pohjan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä, joissa kustannus asukasta kohti on yli 65 euroa henkeä kohti.

Oma lukunsa on Lappi, jossa ensihoito maksaa ensi vuoden talousarvion mukaan 90 euroa henkeä kohden.

Kuntaliiton kyselyn mukaan ensihoito on edullisinta Pohjois-Karjalassa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, joissa kustannukset ovat noin 20 euroa henkeä kohti.

Kuntaliiton laskelmia tehneet kehityspäällikkö Heikki Punnonen ja hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara pohtivatkin, lieneekö Pohjois-Karjala laskenut kulunsa samalla tavalla kuin muut sairaanhoitopiirit, vai toimiiko sairaanhoitopiiri poikkeuksellisen tehokkaasti.

Pohjois-Karjalan ensihoidosta vastaava ylilääkäri Susanna Wilen vakuuttaa, että kulut on laskettu ohjeiden mukaan ja ne pitävät sisällään kaikki ensihoidon kulut.

– Lainsäädäntömuutosten jälkeen meille annettiin rahasumma jolla ensihoito piti toteuttaa, ja sen mukaan me sitten toimimme, hän vastaa epäilijöille.

Wilen selittää halpaa hintaa sillä, että toiminnasta vastaa pelastuslaitos, jonka väkeä on jo kymmenisen vuotta koulutettu toimimaan sekä ensihoidossa että pelastustöissä. Rivissä on runsaasti palomiehiä, jotka ovat hankkineet lähihoitajan, ensihoitajan tai sairaanhoitajan pätevyyden.

– Suurin osa kuluista tulee valmiudesta. Nyt meillä on yhtä ambulanssia varten kaksi pelastuslaitoksen ammattilaista, jotka voivat lähteä tarvittaessa joko pelastuksen tai ensihoidon tehtäviin.

– Jos joutuisimme pitämään yhtä ambulanssia varten valmiudessa kahta ihmistä sairaanhoitopiiristä ja kahta ihmistä pelastuslaitoksesta, pitäisi palkkaa maksaa useammalle ihmiselle. Järjestelyn ansiosta säästämme 40 henkilötyövuotta joka vuosi, hän tiivistää.

Toisaalta myös Vaasan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä ensihoidosta vastaa pelastuslaitos, mutta sairaanhoitopiirien ilmoittamat ensihoidon kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin Pohjois-Karjalan.

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiireelliset tehtävät ovat pelastuslaitosten vastuulla.

Päivitetty 28.4.2014 kello 18.30: Päivitetty ensihoidon kustannukset Pohjois-Savossa.

Päivitetty 29.4.2014 kello 11.40: Päivitetty hintatietoja sairaanhoitopiirien toimittamien tietojen perusteella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tarkastele sairaanhoitopiirien tietoja

Voit hakea sairaanhoitopiirin nimellä ja järjestää tietoja sarakkeiden otsikoista.

Sairaanhoitopiirien kahdeksan minuutin tavoiteajan täyttyminen riskialueittain. Alue 1: Yli 350 tehtävää vuodessa, Alue 2: 50–350 tehtävää vuodessa, Alue 3: 10–50 tehtävää vuodessa, Alue 4: vähemmän kuin kymmenen tehtävää vuodessa. (*) Lapin ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien hintatiedot vuodelta 2014.Lähde: Sairaanhoitopiirit