Katolinen kirkko julistaa kaksi paavia pyhimyksiksi – myös kiistellyn Johannes Paavali II:n

Viime vuosisadan aikana paavi on kelvannut pyhimykseksi vain kerran.

Ulkomaat
Paavi Johannes Paavali II.
Paavi Johannes Paavali II.Massimo Capodanno / EPA

Vatikaanissa katolinen kirkko ja tuhannet pyhiinvaeltajat valmistautuvat suureen juhlaseremoniaan sunnuntaina, kun kirkko julistaa kaksi paavia pyhimyksiksi.Tapahtuma on poikkeuksellinen kirkon historiassa. Johtotehtävä Vatikaanissa ei ole ollut suora tie pyhyyteen. Viime vuosisadan aikana vain kerran on paavi kelvannut pyhimykseksi.– Tämä on todella poikkeuksellista, koska uudella ajalla paaveja on todella vähän julistettu pyhiksi. Ei ole ehkä ollut niin hyviä paaveja. Kirkon johtaminen on vaikea ja vaativa työ, arvelee Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo.Roomaan odotetaan kaikkiaan satojatuhansia pyhiinvaeltajia tänä viikonloppuna.

Tämä on todella poikkeuksellista, koska uudella ajalla paaveja on todella vähän julistettu pyhiksi.

Vuonna 2005 menehtynyt Johannes Paavali II julistetaan pyhimykseksi pikavauhtia ja ennätysajassa. Hänen ansioitaan oli katolisen uskon sanoman vieminen maailman lähes joka kolkkaan ja etenkin nuorten innostaminen. Hän vaikutti kommunismin päättymiseen Itä-Euroopassa, pyysi anteeksi juutalaisten kaltoin kohtelua ja madalsi uskontojen välisiä raja-aitoja.– Johannes Paavali II:lla oli valtavasti tarmoa ja voimia, hänhän teki tiettävästi 140 matkaa ulkomaille. Hän kävi jopa Suomessa, jossa katolisten lukumäärä on todella pieni. Siinä mielessä hän oli koko maailman kirkkoherra, tuumaa Sippo.– Hänessä oli erittäin mieleenpainuvaa tavallisuus. Hänen kanssaan saattoi jutella tavallisista asioista ja laskea leikkiä. Se kaikki teki erittäin suuren vaikutuksen

Pedofiiliskandaalien uhrit vastustavat kanonisointia

Kaikki kirkossa eivät sulata ristiriitaisen Johannes Paavali II:n kanonisointia. Katolisen kirkon pedofiiliskandaalien uhrit ovat pitäneet pyhimysmenoja loukkaavina. Johannes Paavali II:a on syytetty skandaalien hyssyttelystä ja seksuaalirikoksista epäiltyjen kirkonmiesten suojelemisesta. – Emme voi aina vetää Roomaa vastuuseen ihan kaikesta. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Tietysti jokainen näistä tapauksista on liikaa, pohtii Sippo.

– Se, mitä Johannes Paavali II on merkinnyt kirkolle voittaa kyllä kaiken negatiivisen, mitä hänestä on voitu sanoa. Johannes Paavali II:n aikana kirkosta myös savustettiin liian marxilaisina pidettyjä pappeja. Tilalle nostettiin patavanhoillisia saarnamiehiä. Hänen on myös katsottu suhtautuneen liian suopeasti Etelä-Amerikan itsevaltaisiin sotilasjohtajiin kylmän sodan aikana.

Myös "hyvä paavi" pyhimykseksi

Alun perin Johannes Paavali II:n oli määrä päästä pyhimykseksi yksin ja saada koko estradi itselleen. Paavi Franciscus päätti tosin. Hän nosti kiistellyn paavin rinnalle samaan aikaan pyhitettäväksi maineeltaan kiistattomamman paavin.

1950–60-luvuilla kirkkoa uudistanut ja nykyaikaistanut italialainen Johannes XXIII on kirkon edistyksellisen siiven suosikki. Nöyryyttä korostava, viime vuonna paavina aloittanut Franciscus on kertonut ihailevansa häntä syvästi.

Olen ihmetellyt, kuinka prosessi voi maksaa näin paljon. Se tuntuu vähän kohtuuttomalta.

Franciscus on pyrkinyt tekemään pesäeroa Vatikaanin menneisyyteen. Pyhimyksistä päättäminen on paaville myös keino jättää oma jälkensä kirkkoon. Franciscusta ei haitannut edes se, että suosikilta puuttui ansioluettelostaan jopa toinen tavallisesti vaadittu ihmeteko.

Sippo uskoo, että kahden erilaisen paavin pyhittäminen yhdessä saattaa yhdistää katolista kirkkoa. Hän kuitenkin ihmettelee kanonisoinnin hintaa. Lehtitietojen mukaan Vatikaanin rahastamat taksat saattavat nousta satoihin tuhansiin euroihin. – Olen ihmetellyt, kuinka prosessi voi maksaa näin paljon. Se tuntuu vähän kohtuuttomalta. Köyhemmissä hiippakunnissa voidaan lannistua, hän pohtii. Köyhä hiippakunta on esimerkiksi Suomi.

– Emme ehkä hevin ryhdy sellaiseen prosessiin, piispa Sippo naurahtaa. Suomen katolisten harras toive olisi, että 1300-luvulla eläneestä ja autuaaksi julistetusta Turun piispa Hemmingistä tulisi joskus pyhä. Hanke oli vireillä, mutta se keskeytyi, kun Suomesta tuli luterilainen. – Sitä varten oli kerätty jo rahaakin, mutta Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vei kaiken omaisuuden Tukholmaan. Olemme ajatelleet, että ehkä Ruotsi voisi maksaa meille takaisin tämän summan, jotta voisimme jatkaa pyhimykseksi julistamisprosessia, kertoo Sippo.