1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Maailman ensimmäinen syvän meren kaivos etenee – louhintaa 1,5 kilometrin syvyydessä

Alueen mineraaliesiintymät ovat arvokkaammat kuin missään kuivan maan kaivoksessa. Luonnonsuojelijat pelkäävät massiivisia luontotuhoja. Merenpohjaa ei ole kartoitettu, joten ympäristön tuhoutumisen laajuutta ei voi edes arvioida.

Kanadalainen kaivosyhtiö Nautilus Minerals on päässyt sopimukseen Papua-Uuden-Guinean hallituksen kanssa kaivoksen perustamisesta maan aluevesille, kertoo BBC (siirryt toiseen palveluun).

Kyseessä olisi maailman ensimmäinen syvän meren kaivos. 1 500 metrin syvyydestä louhittaisiin kultaa, kuparia ja muita arvometalleja.

Nautilus Minerals on neuvotellut Papua-Uuden-Guinean kanssa asiasta jo 1990-luvulta lähtien, mutta yhteisymmärrykseen ei ole päästy. Nyt sopuun päästiin, kun Papua-Uusi-Guinea lupasi maksaa 120 miljoonaa dollaria kaivoksen kustannuksista. Vastineeksi maa saa 12 prosentin osuuden kaivoksen tuottoon.

Kaivos on määrä perustaa alueelle, missä merenpohjassa on hydrotermisiä aukkoja, joista purkautuu maan uumenista tulikuumaa, pH-arvoltaan erittäin hapanta vettä. Mereen purkautuessaan se kohtaa viileämpää ja emäksisempää vettä, mistä seuraa, että alueelle muodostuu runsaasti mineraaleja. Alueen kulta- ja kuparikertymät ovat rikkaampia kuin mitkään kuivan maan esiintymät.

Merenpohjan aarteet ovat tähän saakka olleet saavuttamattomat, mutta öljy- ja kaasuteollisuuden kehittymisen myötä yritykset ovat kehittäneet laitteistoa, joka pystyy toimimaan syvällä meressä. Nautilus aikoo käyttää robottikaivureita, joita ohjataan pinnalla olevista laivoista. Suurin koneista painaa 310 tonnia.

Kaivurit rikkovat merenpohjaa, josta irtoava malmipitoinen aines pumpattaisiin pinnalle liejumaisessa muodossa. Toiminta voisi alkaa viiden vuoden kuluessa.

Ympäristöjärjestöt pelkäävät luontotuhoja

Ympäristönsuojelijat ovat kauhistuneet merenpohjan kaivoshankkeesta. Ympäristöjärjestöjen mukaan kaivoksen ympäristövaikutukset olisivat tuhoisat meren ekologialle.

Järjestöt muistuttavat, ettei seurausten laajutta edes voida arvioida, koska merenepohjaa ei ole kartoitettu. Tästä syystä tuhoutuvien eliöiden ja eliöyhteisöjen määrää ei tiedetä.

Nautilus-yhtiö vastaa, että kaivoksen vaikutus on hyvin pieni. Kaivoksen laajuus olisi vain kymmenen jalkapallokenttää.

Kun kaivos lopettaa toimintansa, eliöstö palaa ennalleen 5 - 10 vuoden kuluessa, yhtiö arvioi. Kilometrin päässä on toinen samanlainen hydrotermisten aukkojen alue, josta yhtiön mukaan voi merivirtojen kautta tulla eliöstöä elpyvälle kaivosalueelle.