Ennen maatalouslomittajat jopa leipoivat, nyt he häärivät robottinavetoissa

Maatalouden rakennemuutos näkyy lomittajien työssä. Aikaisemmin yksi lomittaja tuurasi kymmentä yrittäjää, nyt yksi lomittaja ehtii vain viiden yrittäjän töihin. Tilat ovat suurentuneet ja tekniikka entistä vaativampaa, muun muassa robottinavettojen määrä kasvaa. Eläimiä saattaa olla yhdellä tilalla satoja tai jopa kymmeniätuhansia.

Kotimaa
Lehmiä kevätlaitumella.
Lehmiä kevätlaitumella.Anri Koski / Yle

Nykyään yksi maatalouslomittaja palvelee keskimäärin viittä yrittäjää, aiemmin kymmentä yrittäjää. Syynä kehitykseen ovat tiloilla tapahtuneet rakennemuutokset. Tilat ovat suurentuneet, eläimiä on satoja, jopa kymmeniä tuhansia, kuten nykykanaloissa. Lisäksi eläintenhoidossa tietotekniikka ja laatuvaatimukset ovat kasvaneet ripeää vauhtia.

Lomituspalveluvastaava Sirkka Kronqvistin alaisuuteensa kuuluu liki 80 lomittajaa Lappajärvellä, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja Kauhavalla. Tällä seudulla maatalousyrittäjien määrä on laskenut kolmannekseen. Nyt heitä on noin 400, kun vielä 1990-luvulla luku oli 1150.

– Tästä huolimatta lomittajille riittää töitä. Alalle pyritäänkin saamaan lisää nuoria ja ennenkaikkea heistä pyritään pitämään kiinni, vakuuttaa Kronqvist.

Hevostytöistä kasvaa maatalouslomittajia

– Onneksi hevostyttöjä on paljon. Usein he juuri kiinnostuvat eläintenhoidosta ja hakeutuvat maatalousoppilaitoksiin ja sitä kautta lomittajan työhön, keroo Kronqvist.

– Kotitaloustyöt kuten leipominen ja lasten hoito eivät kuulu lomittajille, kuten aikaisemmin saattoi tapahtua. Eivät myöskään metsänhoitotyöt. Nyt lomittajien tehtävät painottuvat laadunvalvontaan ja tietotekniikan osaamiseen. Robotti- ja pihattonavettojen määrä on kasvussa, muistuttaa Sirkka Kronqvist.

Ei kodinhoitoa, eikä metsätöitä

Maatalouslomittajien työ on muuttunut merkittävästi. Vielä 30 vuotta sitten lomittajat osallistuivat myös kodinhoitoon, mutta nyt he keskittyvät eläinten- ja karjanhoitoon. Myös turkistiloilla on nykyään oikeus käyttää lomittajia.

Lomittajista osa tulee ulkomailta lähinnä Virosta, mutta joukossa on turkkilaisiakin.

– Lomittajien merkitys on suuri. Heidän ansiostaan maassamme voidaan tuottaa kotimaista ruokaa. Ilman lomittajia maatalousyrittäjät eivät jaksaisi tehdä yhtämittaista työtä seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden, muistuttaa Kronqvist.