Lintujen ystävä pitää kaverit kylläisinä kesälläkin

Siemeniä notkuvat lintulaudat on totuttu yhdistämään pakkaseen ja talveen. Harras lintujen ystävä jatkaa muonittamista kesälläkin. Pietarsaarelainen Kari Koskela tunnustaa, ettei malta luopua lintubaarien täyttämisestä edes ilmojen lämmettyä. Asiantuntijan mukaan kesäruokinta lisääntyy koko ajan. Se vaatii kuitenkin huolellisuuutta hygieniassa.

luonto
piikuvarpuset lintulaudalla
Tuomo Häkkinen

Normaalivuosina linnut löytävät kotipihojen lintulaudat ja tarjotut ruuat loka-marraskuun vaihteessa. Nyt se tapahtui pari kolme viikkoa myöhemmin.

– Talvi oli poikkeuksellinen. Sen huomasi siitä, että siemeniä meni vähemmän. Syksyllä kesti kauan, ennen kuin linnut tulivat laudalle, kertoo pietarsaarelainen Kari Koskela.

Myös tämä kevät on ollut lintuihmiselle ihmettelyn aihe.

– On jännittävää, että vaikka on lämmintä, linnut tulevat edelleen hakemaan lintulaudalta ruokaa. Parhaiten käyvät kaupaksi talipallot, toiseksi parhaiten siemenet.

Parhaiten käyvät kaupaksi talipallot, toiseksi parhaiten siemenet.

Kari Koskela

Kotipihalla ovat käyneet ruokailemassa varpuset, pikkuvarpuset, viherpeipot, keltasirkut, punatulkut ja vihervarpuset. Koskelan mukaan tänä talvena on käynyt myös paljon mustaratsataita. Tikkojen mieliruokaa on ollut talimakkara.

Kaurasta ja siemenistä näkkileipään

Kari Koskela on ruokkinut lintuja vuosikymmeniä. Hän aloitti kauralla ja auringonkukansiemenillä. Nyt hän tekee itse seoksia, joissa on mukana kauran ja auringonkukansiementen lisäksi pellavaa, vehnää ja jopa näkkileipää. Hän laittaa myös siemeniä rasvapalloihin, joita hän valmistaa itse talista tai kookosrasvasta.

– Tarjonta pitää olla monipuolista, sillä eri linnut syövät eri tavalla, Kari Koskela sanoo.

Kuvassa lintujen talia ruokintahäkissä
Talia ruokintahäkissä.Hannele Haanpää-Holappa / Yle

Pitkään jatkuva ruokinta saattaa tuoda kaupunkipihaan myös vähemmän toivottuja vieraita: puluja ja naakkoja.

– En niitä kaipaa, mutta eihän niitä voi estääkään. Ne tahtovat sotkea paikkoja, sanoo Koskela.

Koskelan pihalla on kolme ruokinta-automaattia, joihin mahtuu kaksi kiloa ruokaa kerrallaan. Viikossa automaatit ovat tyhjiä, ellei niitä täytetä koko ajan. Ruokinnan voisi lopettaa toukokuun alussa, kun ruokaa saa jo luonnosta. Vaikka Kari Koskela lopettaa sen kotona, hän jatkaa sitä kesämökillä.

– En näe mitään syytä, miksi lopettaisin ruokinnan kesällä. Lintujen touhuja on mukava seurata myös kesällä - on hieno tunne kun koti-ikkunan viereen tulee pikkulintuja. Vihervarpuset, peipot ja mustarastaat ovat tavallisia vieraita. On kiva nähdä kun luonto palkitsee.

Koskela pitää mainiona asiana sitä, että lintujen ruokaa saa jo lähes kaikista kaupoista. Yksi 25 kilon siemensäkki maksaa jo 25 euroa - se riittää kuukauden.

Muuttolinnut saavat matkaevästä

Aluevastaava Marko Pohjoismäki Keski-Pohjanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä sanoo, että kotipihojen lintulaudoilla nähdään juuri nyt vähemmän talvehtivia, mutta enemmän muuttavia lintuja.

– Muuttolinnuilla on takana pitkä muuttomatka - kyllä niiden on hyvä päästä levähtämään ja tankkaamaan.

Linnut kantavat kyllä poikasilleen luonnosta hyönteisiä ja toukkia, joissa on nestettä.

Marko Pohjoismäki

Lintujen ruokintaa on hyvä jatkaa toukokuun puoliväliin. Yöt ovat vielä kylmiä. Sen jälkeen linnut pärjäävät luonnon antimilla. Vaikka kesäruokinta on tavallaan turhaa, siitä ei Pohjoismäen mukaan ole haittaakaan.

– Tiedän, että kesäisin linnuille ruokaa tarjoavia alkaa jo olla useita. Haittaa siitä ei ole, jos puhtaudesta pidetään huolta, etteivät taudit pääse leviämään. Myös ei-toivottuja lintuja voi tulla pihapiiriin, ja välttämättä aina naapuritkaan eivät pidä suurista lintumääristä.

Siemenet ja pähkinät ovat kuivia eivätkä sovi kesän poikasille, jotka tarvitsevat kosteaa ruokaa.

– Linnut kantavat kyllä poikasilleen luonnosta hyönteisiä ja toukkia, joissa on nestettä.

Pohjoismäen mukaan useimmat siemenet ovat ulkomaisia, joiden laatua tulli tutkii.

Kun ihmiset ovat alkaneet ruokkia lintuja, joidenkin lintujen kanta on kasvanut suureksi.

– Viherpeippo hyötyi auringonkukansiemenistä. Kanta kasvoi, mutta viitisen vuotta sitten paljon viherpeippoja kuoli loistautiin, ja kanta romahti.

Pohjoismäen mukaan lintuja ei juurikaan ruokittu ennen 1980-lukua. Ruokinta ja ruokamäärät ovat sen jälkeen kasvaneet. Nykyään uusia sekotteita tulee jatkuvasti. Uutuuksia tulee myyntiin vuosittain.