Modernin romaanikirjallisuuden isää etsitään maatutkalla

Miguel de Cervantes haudattiin vaatimattomasti, koska kukaan ei arvannut, että vielä 400 vuotta myöhemmin Don Quijote -romaanilla olisi ainutlaatuinen paikka maailmankirjallisuudessa. Tutkijat haluavat kiittää siitä löytämällä haudan ja pystyttämällä muistokiven.

Ulkomaat
Don Quijoten toinen painos.
Don Quijoten toinen painos.Pino / EPA

Espanjassa on alettu etsiä maailman ensimmäisen modernin romaanin kirjoittajana pidetyn Miguel de Cervantesin jäänteitä. Don Quijote -veijariromaanin kirjoittaja kuoli köyhänä ja sodan runtelemana miehenä Madridissa vuonna 1616 ja sai vaatimattoman hautapaikan pienessä kirkossa.

Maailmankirjallisuuden uranuurtaja ehti painua unohduksiin, ennen kuin Don Quijoten arvo alettiin ymmärtää. Siihen mennessä oli unohtunut myös hänen tarkka hautapaikkansa.

Nyt neljä vuosisataa myöhemmin apuna ovat maatutkat. Niillä alettiin maanantaina kartoittaa Ordo Sanctissimae Trinitatis -nunnakunnan eli paljasjalkatrinitaarien luostarikirkon lattianalustaa.

Projektia johtavan historioitsija Fernando de Pardon mukaan etsintöihin on hyvä syy.

– Koko ihmiskunta on hänelle velkaa. Hän on antanut meille paljon. Vähintä, mitä me voimme tehdä, on löytää hänet ja kaivertaa hänen nimensä hautakiveen pelkän nimettömän haudan sijasta, de Pardo sanoo.

200 neliötä kartoitettavaa

Don Quijotesta tutut tuulimyllyt sijaitsevat Campo de Critanassa.
Don Quijotesta tutut tuulimyllyt sijaitsevat Campo de Critanassa.Manuel Ruiz Toribio

Hautapaikka vaatii etsimistä, sillä kirkko on kasvanut huomattavasti Cervantesin hautaamisen jälkeen. Etsintöjä mutkistaa myös se, että luostari on edelleen asutettu. Lisäksi se on osa Madridin suojeltua kulttuuriperintöä, joten varovainen pitää olla.

Helpotusta toisaalta saadaan siitä, että kirkkoihin haudattujen luita ei koskaan viety muualle, vaikka niitä saatettiinkin siirrellä. Lisäksi tähän nimenomaiseen kirkkoon on haudattu tiettävästi vain viisi ihmistä.

Kolmen päivän aikana on määrä selvittää, mitä on kahden huoneen lattian alla. Tutkittava pinta-ala on pari sataa neliömetriä.

Haavat tuntomerkkeinä

Maatutka paljastaa haudan, mutta vainajaa se ei tunnista. Sitä varten hauta on avattava. Viime vaiheessa antropologi tutkii, kenen luista on kyse. Koska Cervantesilla ei tiedetä olevan eläviä jälkeläisiä, DNA-tutkimukseen ei voida turvautua.

Cervantes kirjoitti romaanien lisäksi paljon muurtakin, runoista näytelmiin. Aikalaisille hän oli kuitenkin ennen muuta sotilas, joka oli haavoittunut taistelussa Kreikassa ja viettänyt vuosia turkkilaisten merirosvojen vankina Algeriassa. Hänen sotilasuransa on etsijöille hyvä asia: rinnan ja käden ampumahaavat luultavasti näkyvät edelleen luissa.

Johtolankoja ovat myös Cervantesista maalatut kuvat ja hänen omat sanansa vähän ennen kuolemaa. Hän kirjoitti, ettei hänellä ollut suussaan enää kuin kuusi hammasta.

Lähteet: AFP, AP, Yle Uutiset