Veitsi-isku ajoi Kiinan uiguurit ahtaalle

Kiinassa valtaväestön ja islaminuskoisten uiguurien välit ovat entisestään jännittyneet. Kiina syyttää uiguureja terrorismista. Osa keskushallintoon pettyneistä uiguureista kannattaa Xinjiangin itsenäisyyttä.

Poliisi tutkii veitsi-iskun jälkiä Kunmingissa, Yunnin maakunnassa 2. maaliskuuta. Kuva: Sui Shui / EPA

Perjantaisin Pekingin moskeijoihin kokoontuu monenkirjavaa väkeä. Mukaan mahtuu Kiinassa turisteina olevia muslimeja, mutta monet ovat kaupunkiin paremman elannon perässä muuttaneita uiguureja luoteisesta Xinjiangin maakunnasta.

20-vuotias mies on tullut maakunnan pääkaupungista Ürumqista Pekingiin opiskelemaan uiguurien kulttuuria ja kieltä. Hän suostuu haastatteluun, kun etsimme syrjäisen paikan moskeijan läheiseltä kampukselta.

– Pelkään, että täälläkin on vakoilijoita, meitä kohtaan on valtava paine, mies sanoo.

Hän ei halua tulla kuvatuksi.

Paineen kasvu ei ole ihme, sillä maaliskuussa 29 ihmistä kuoli silmittömässä hyökkäyksessä Yunnanin pääkaupungissa Kunmingissa. Hyökkääjillä oli aseina mm. viidakkoveitsiä. Lisäksi poliisi ampui neljä hyökkääjää, joista yksi oli nainen.

Kunmingin veitsi-isku järkytti koko Kiinaa

Nuori mies välttelee puhumista terrori-iskusta ja sanoo, että tekijöistä ei ole varmuutta. Kiinan poliisin mukaan kaikki hyökkääjät olivat uiguureja, yhden henkilöllisyys kerrottiin tarkasti.

Xinjiangiin perehtynyt kiinalainen toimittaja pitää poliisin arvioita hyökkääjien henkilöllisyydestä uskottavana. Qin Ailing työskentelee Guangzhoussa ilmestyvässä South Reviews -aikakauslehdessä ja kuuluu harvoihin toimittajiin, jolla on suhteellisen vapaa pääsy Xinjiangiin.

– Paikallishallinto ei ole osannut suhtautua jyrkän islamin suosion kasvuun oikealla tavalla, ääritapauksissa uskonto on kielletty kokonaan, Qin sanoo.

Etenkin eteläisessä Xinjiangissa jyrkän islamin suosion kasvuu näkyy niin, että osa naisista peittää kasvonsa kokonaan mustaan huiviin. Joskus hunnutetuilta naisilta on kielletty pääsy paikallisiin virastoihin. Paikoin kaikenlaisten huivien käyttö on kielletty, Qin kertoo.

Ääri-islamin suosio on kasvanut

Kiinalaistoimittajan mukaan ääri-islamin suosio on kasvanut Xinjiangissa viime vuosina. Syynä on hänen mukaansa mm. islamin kehitys kansainvälisesti.

– Ääriuskonnollisuuden suosiota lisää se, että koko uiguurien yhteisö on romahduksen partaalla. Heillä menee aiempaa huonommin kaikilla tavoin: poliittisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti.

Kaiken tämän päälle tulee valtaväestön ja uiguurien etninen erilaisuus Xinjiangissa. Han-kiinalaisia on asutettu maakuntaan, niin että uiguureja on nyt alle puolet väestöstä. Vaurastuminen näkyy maakunnan pohjoisosassa, missä asuu enemmän han-kiinalaisia, ei etelässä, missä muslimit ovat enemmistönä, Qin sanoo.

Nuori uiguurimies: 80 prosenttia kannattaa itsenäisyyttä

Pekingiläisessä yliopistossa opiskelevan uiguurimiehen mukaan yleisesti terroritekoihin on syynä tyytymättömyys. Viime lokakuussa viisi ihmistä kuoli, kun auto ajoi väkijoukon päälle Tiananmenin aukion laidalla Pekingissä. Paikka on aivan Kiinan kommunistihallinnon ytimen kyljessä. Tekijät olivat poliisin mukaan uiguureja.

– 80 uiguureista kannattaa maakunnan itsenäisyyttä, nuori uiguurimies sanoo.

On vaikea arvioida kuinka paljon sanoilla on todellisuuspohjaa. On kuitenkin helppo uskoa, että jonkinlaista autonomian vahvistamista kannatetaan laajasti.

Toimittaja Qin Ailing sanoo, että yksi ongelma on Xinjiangin maakunnan hallinto. Johtopaikoilla ei ole uiguureja.

– Asiasta ei ole virallista päätöstä, mutta aina kaupunkitasolta korkeimpaan johtoon asti käytännössä kaikki ovat han-kiinalaisia.

Tämä on vaikuttanut Qinin mukaan syvästi mm. uiguuri-intellektuelleihin. He ovatkin joutuneet kärsimään keskushallintoa arvostelleista kommenteistaan. Tammikuussa Pekingissä pidätettiin tunnettu uiguurien oikeuksia puolustanut professori, Ilham Tohti.