Vapun poliittinen merkitys on muuttunut, mutta ylioppilasvappu jyllää voimansa tunnossa

Yhteiskunnan muutos heijastuu poliittisen historian professorin Timo Soikkasen mielestä myös vapun luonteeseen. Entisestä työväenliikkeen juhlasta on tullut porvaripuolueidenkin kevään karnevaali.

ilmiöt
Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen.
Timo Soikkasella on omintakeinen ylioppilaslakki. Lisävaruste tarttui mukaan Euroopan hulluna vuotena 1968.Markku Salo / Yle

Porvaripuolueet alkoivat järjestää omia vappujuhliaan 1980-luvulla.

– Voidaan sanoa, että tämän muutoksen taustalla ollut yhteiskunnallinen kehitys johti perinteisen työväenjuhlan vesittymiseen, naurahtaa poliittisen historian professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta.

Hän muistuttaa, että 1900-luvun alkupuolella vappu oli työläisille merkittävä vapaapäivä.

– Nyt vapaata on paljon enemmän, politiikkaa tulee kaikista tuuteista, eivätkä vapun poliittiset puheet ole enää samalla tavalla merkittäviä kuin vuosikymmeniä sitten, selittää Soikkanen.

Työväenvapun vanha poliittinen leima heijasteli voimakkaimmillaan niin, että SKP:n väki marssi kahdessa eri kulkueessa, SKDL:n ja SDP:n väki omissaan.

– Nykyisin vasemmistoliitto ja SDP marssivat edelleen eri kulkueissa. Tämä on minusta hauska ilmiö. Vanhasta vastakkainasettelusta on säilynyt edes tämä, tuumii Soikkanen.

Soikkanen korostaa kuitenkin, että vappu on edelleen työväenliikkeen keskeisin ja merkittävin juhla.

Ainoa haittapuoli on se, että meillä vappu on sään puolesta vähän liian aikaisin.

Timo Soikkanen

– Vappu on ollut ja on voiman ja massan näyttötilaisuus. Aikoinaan silläkin oli merkitystä, miten pitkiä vappumarssijoiden jonot paikkakunnalla olivat. Vapulla on edelleen merkitystä. Ainoa haittapuoli on se, että meillä vappu on sään puolesta vähän liian aikaisin, murehtii Soikkanen.

Ylioppilasvappu on tosi voimissaan

Ajan riento heijastuu monin tavoin vapunviettoon. Jos vapun poliittinen luonne onkin liudentunut, niin opiskelijamaailmassa vapunvietosta on tullut kestävyyslaji.

Aikoinaan silläkin oli merkitystä, miten pitkiä vappumarssijoiden jonot paikkakunnalla olivat.

Timo Soikkanen

– Jo viime viikolla, torstaina, luennoilla oli hiljaista. Haalariväki on ollut siitä asti erilaisissa vappubileissä, ja nyt ne sitten huipentuvat aattoon ja vappupäivään, ihmettelee Soikkanen nykymenoa.

Timo Soikkanen ottaa vappua vastaan perinteisin menoin.

– Olen viettänyt työni vuoksi ulkomailla jopa jouluja, mutta koko työurani ajan olen ollut aina vapun Suomessa ja Turussa. Seison taidemuseon mäellä, Turun lyseon rappusilla ja seuraan vappuhulinaa. Näin on ollut vuodesta 1967 asti. Minulla on samppanjaa, ja tarjoilen sitä tutuille. Olen varsinaissuomalaisen osakunnan inspehtoori. Tämän vuoksi osakunta tulee tervehtimään minua lipun kanssa, kuvailee Soikkanen omia vappuperinteitään.

Jo viime viikolla, torstaina, luennoilla oli hiljaista. Haalariväki on ollut siitä asti erilaisissa vappubileissä.

Timo Soikkanen

Soikkasen ylioppilaslakki on näkemisen arvoinen. Siihen on kiinnitetty kaksi vappupilliä, joihin hän puhaltaa ilmaa viritykseen kuuluvan letkun kautta.

– Tämä tarttui mukaani jostakin matkalta Euroopan hulluna vuotena 1968. Se on ollut siitä lähtien ylioppilaslakin komistuksena. Kun puhallan näihin pilleihin ilmaa, niin niistä tulee kuin etanan sarvet. Ohikulkijat voivat siitä sitten päätellä, millaista vapunjälkeistä ilmaa on luvassa, myhäilee Soikkanen.