Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto otti mallia hevosajoneuvoista ja veneistä

Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto, Korvensuu, kulkee nopeimmillaan noin 50 kilometriä tunnissa. Auton suunnittelu oli luultavasti hyvin omintakeista. Kun esikuva-autoja ei Suomessa juuri ollut, mallia otettiin niin hevosajoneuvoista kuin veneiden moottoreista.

Kotimaa
Korvensuu.
Yrjö Hjelt / Yle

Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto, Korvensuu, syntyi Mynämäessä vuonna 1913. Se valmistettiin välityönä, kun tehtaalla ei ollut muita tilauksia riittävästi.

– Mynämäessä toiminut Korvensuun sähkö- ja maatalouskonetehdas valmisti auton aikanaan silloisen johtajansa Frans Lindströmin innoittamana ikään kuin näytetyöksi. Eli he halusivat näyttää, että osaavat tehdä auton. Työmiehille haluttiin järjestää sopivaa työtä, kun tilauksia ei ollut riittävästi. Niinpä auton valmistuminen kesti kolme vuotta, kertoo museonjohtaja Ilkka Ruohonen Uudenkaupungin Automuseosta.

Kerrotaan, että työryhmässä oli eri alojen ammattiryhmiä. Tarinoiden mukaan jopa yksi niistä ammattimiehistä osasi ajaa autoa ja kaikki olivat joskus nähneet auton.

Ilkka Ruohonen

– Kerrotaan, että työryhmässä oli eri alojen ammattiryhmiä. Tarinoiden mukaan jopa yksi niistä ammattimiehistä osasi ajaa autoa ja kaikki olivat joskus nähneet auton, jatkaa Ruohonen.

Hyvin säilynyt auto on kulkenut tehtaanjohtajan suvussa

Korvensuu-auto on nykyään esillä Uudenkaupungin Automuseossa. Auto kulki tehtaanjohtaja Lindströmin suvussa, kunnes se päätyi museoon.

– Auto joutui aikanaan Lindströmin veljen omistukseen. Sitten myöhemmin Lindströmin vävypoika, Juho Koski, otti auton huomaansa ja se oikeastaan takasi sen, että tämä auto on säilynyt jälkipolville. Nyt se on Kosken tyttären pojan omistuksessa. Sitä on vaalittu todella taidokkaasti ja se on hyvin säilynyt, kuvailee Ilkka Ruohonen.

Vuosien aikana autoon on jouduttu tekemään pieniä muutoksia.

– Renkaat on vaihdettu kaksi kertaa, eli alkuperäiset navat ovat yhä edelleen käytössä, mutta vanteet ja renkaat on vaihdettu pienempiin, kun samanlaisia renkaita ei ole enää ollut saatavana.

Esikuva-autoja ei Suomessa juuri ollut

Korvensuun neitsytmatka ajettiin tammikuussa 1913. Itse tehtaanjohtaja Lindström ajaa hurautti auton jäätä pitkin Turkuun.

– Matka on taltioitu lehdistössä varsin hyvin. Ja me olemme tutkineet myöhemmin, että silloin on ollut varsin vähäluminen talvi, eli jäällä ei ole ollut kovin paljon lunta. Kuitenkin lunta on ollut sen verran, että renkaat ovat pitäneet, sanoo museonjohtaja Ilkka Ruohonen.

Kun Korvensuuta rakennettiin, Suomessa ei ollut kovinkaan paljon autoja, joista olisi voitu ottaa mallia. Tarinat kertovat, että Lindström liikkui aina muistiinpanolehtiö mukanaan ja teki luonnoksia tulevaa autoa varten. Ruohosen mukaan Lindström otti luultavasti mallia hevosvetoisista ajoneuvoista.

Auton piti viime vuonna mennä 100-vuotishuoltoon, mutta sitä ei ehditty tekemään. Toivottavasti tänä vuonna se pääsee huoltoon ja saa muutaman kilometrin taas matkamittariinsa.

Ilkka Ruohonen

Kaksisylinterinen nelitahtimoottori on Ruohosen mukaan rakenteeltaan varsin erikoinen ja omintakeinen. Sen esikuvana saattoivat olla veneiden moottorit, jotka alkoivat tuolloin olla jo yleisiä Suomessa.

Korvensuu pääsee matkaan taas pian

Kymmenen hevosvoiman autolla on päässyt parhaimmillaan huristelemaan noin 50 kilometrin tuntivauhtia.

Viimeksi Korvensuu-auto on ollut käytössä vuonna 1967 Mynämäessä maatalousnäyttelyssä, kun Juho Koski ja Ahti Junnilla ajoivat silloin autoa näytösluontoisesti. Nyt Korvensuu odottelee, että saa taas pyöränsä pyörimään.

– Auton piti viime vuonna mennä 100-vuotishuoltoon, mutta sitä ei ehditty tekemään. Toivottavasti tänä vuonna se pääsee huoltoon ja saa muutaman kilometrin taas matkamittariinsa, jota autossa ei tosin ole.