Entinen suurlähettiläs: Ukrainan umpisolmua kiristää myös alueen vaikea historia

Ukrainan kriisin juuret ulottuvat toiseen maailmansotaan ja kauemmaksikin, sanoo entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie. Hän muistuttaa, että kyseessä on maa, jolla ei koskaan ole ollut vakaata itsenäisyyttä.

Ukraina
Heikki Talvitie.
Heikki Talvitie.Yle

Mitä enemmän seuraa Ukrainan tapahtumia, sitä selvemmäksi umpisolmun kiristyminen käy. Alueen vaikea historia ei ainakaan helpota kriisin ratkaisemista, kokenut diplomaatti ja entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoo.

Hän toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuodesta 1988 vuoteen 1992 asti.

Talvitie haluaa muistuttaa nyt viimeaikaisten tapahtumien historiallisista yhteyksistä.

– Ukrainan uuden hallituksen ongelma on Svoboda-puolue, jota länsikin hyljeksi näkyvästi. Puolue nousi hallitukseen, koska sen jäsenillä oli Maidanin mielenosoituksissa vahva rooli. Svoboda pitää esikuvanaan Länsi-Ukrainan sodanaikaista natsipuoluetta, mikä nostaa tunteita etenkin Venäjällä ja Itä-Ukrainassa, Talvitie sanoo.

– Toisen maailmansodan aikana länsi- ja itäukrainalaisia vietiin suurin joukoin keskitysleireille, mutta sillä erotuksella, että kun Länsi-Ukrainassa leireille joutuivat romanit ja juutalaiset, Itä-Ukrainassa leireille joutuivat myös venäläiset, ja Itä-Ukrainassa keskitysleireillä menehtyi moninkertaisesti ihmisiä länsiosiin verrattuna, hän lisää.

Talvitie arvioi, että lännessä nähtäisiin mielellään Ukrainan seuraavien vaalien yhteydessä Svobodan aseman heikentyvän.

Lähihistoria heijastuu Ukrainaan monella tavalla

Oma osansa Ukrainan kriisissä on Talvitien mukaan myös viime vuosien ja vuosikymmenten tapahtumilla esimerkiksi Kosovossa ja Georgiassa, jotka liittyvät osin Neuvostoliiton hajoamiseen ja sitä seuranneeseen EU:n, Yhdysvaltojen sekä Venäjän väliseen reviirien selvittelyyn.

Tilanteeseen pitäisi löytää aito kompromissi, joka huomioi kaikki osapuolet. Sellaisen löytäminen ei ole helppoa.

Heikki Talvitie

Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat kertovat väkivallan kierteestä, joka saattaa johtaa vakaviin seurauksiin.

– Uusia provokaatioita tulee koko ajan. On ensisijaisen tärkeää, ettei kukaan menetä malttiaan. Jos tilanne eskaloituu ja ajaudutaan siihen, että aletaan määrätä raskaan sarjan taloudellisia pakotteita, Suomikin kärsii rankasti, Talvitie pohtii.

Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä neuvotteluyhteydet ovat auki.

– Pidän todella tärkeänä, että sekä Venäjän ja USAn presidentit että ulko- sekä puolustusministerit ovat neuvotteluyhteydessä ja että keskustelua käydään korkealla tasolla koko ajan. Tällä hetkellä tilanne on se, että Venäjä ei hallitse kokonaan Itä-Ukrainaa eikä Länsi-Ukrainakaan ole täysin lännen vaikutusvallassa. Tilanteeseen pitäisi löytää aito kompromissi, joka huomioi kaikki osapuolet. Sellaisen löytäminen ei ole helppoa.