Metsätoimi oikoo tarkastuslautakunnan väitteitä – henkilöstövaje täyttä totta

Lahden kaupungin metsänhoito sai kylmää kyytiä tarkastuslautakunnalta. Vs. metsäpäällikkö Markus Niemelän mukaan ongelmien ytimessä on työntekijöiden pieni määrä. Esimerkiksi uuteen sertifiointijärjestelmään siirtyminen on hidasta, mikä vaikuttaa puun myyntiin.

luonto
Metsäkone työssä.
Juha-Petri Koponen / Yle

Tarkastuslautakunta on löytänyt runsaasti kehitettävää Lahden kaupungin tavasta hoitaa metsiään. Metsätoimessa väitteitä ei purematta niellä, vaikka suuri työmäärä tuokin omat haasteensa.

– Kaikki kommentit kiteytyvät riittämättömään henkilöstöresurissiin, myöntää vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä.

Metsätoimessa on töissä kaksi ihmistä, mikä on kaupungin kokoon suhteutettuna vähemmän kuin missään muualla Suomessa. Käytännössä työtehtäviä on pakko priorisoida kovalla kädellä.

– Työmäärä on kahdelle ihmiselle valtava. Pitkää päivää tehdään, sillä työt olisi saatava tehtyä. Asukkaille se näkyy valitettavasti siinä, että esimerkiksi maisematyölupien käsittely venyy.

Myös uuteen sertifiointijärjestelmään siirtyminen on hidasta, sillä käsiparit loppuvat kesken. Lahden kaupungilla oli käytössä useita vuosia FSC-sertifiointi, mutta siitä luovuttiin lautakunnan päätöksellä vuoden 2013 alussa. Sertifioimaton puu voi hankaloittaa myyntiä ja ennen kaikkea laskea puusta saatavia myyntituloja.

Työmäärä on kahdelle ihmiselle valtava. Pitkää päivää tehdään.

Markus Niemelä

– Kansainvälisessä puukaupassa on itsestäänselvyys, että puu on sertifioitua. Varmasti vuoden sisällä pyritään liittymään tähän PEFC-järjestelmään. Siinäkin tulee tämä henkilöstön vähäisyys vastaan, Niemelä toteaa.

Hän kuitenkin korostaa, että metsän hoitoon järjestelmän uupuminen ei vaikuta.

– Metsää pyritään hoitamaan niin hyvin kuin mahdollista.

"Kirjanpainajista voidaan spekuloida vaikka mitä"

Tarkastuslautakunta näpäytti kaupunkia myös siitä, ettei se ole noteerannut metsätoimen aiempien vastuuhenkilöiden ajamaa hakkuulinjaa. Vuonna 2009 valmistunutta metsäsuunnittelijan tilanneraporttia ei edes käsitelty virallisesti missään toimielimessä. Tarkastuslautakunta pohtiikin, olisiko kirjanpainajatuhoja vältetty, jos vanhoja kuusikoita olisi raivattu ajoissa.

– Kirjanpainajista voidaan spekuloida vaikka mitä, mutta nehän ovat ongelma kaikkialla Etelä-Suomessa, eivät vain Lahdessa, muistuttaa vs. metsäpäällikkö Markus Niemelä.

Hänen mukaansa 2009 valmistunut raportti oli luonnosversio metsänhoidon periaatteista, eikä sitä olisi ollut syytäkään käsitellä tarkemmin.

– Työn tekemistä on jatkettu ja hoitoperiaatteet on tarkoitus tuoda käsittelyyn ensi syksyn aikana, Niemelä kertoo.

Kansainvälisessä puukaupassa on itsestäänselvyys, että puu on sertifioitua.

Markus Niemelä

Hän kuitenkin myöntää, että 90-luvun lama-ajan säästöt näkyvät edelleen Lahden metsissä. Metsätoimen henkilöstömäärää on edelleen vähennetty ja koko palvelutuotanto on ulkoistettu.

– Pajukot kasvavat, myrskytuhot lisääntyvät ja paikat pusikoituvat, kun metsänhoitotöitä on supistettu. Se tuo omat haasteensa metsäsuunnitteluun.

Niemelä ei myöskään allekirjoita väitettä, jonka mukaan metsäomaisuuden määrä tiedettäisiin vain 1000 hehtaarin tarkkuudella.

– Se on kuriositeetti. Lähinnä kysymys on siitä, että on makuasia, mikä lasketaan metsäalueeksi. Eli kuinka monta puuta täytyy puistossa olla, jotta se on metsää. Ja lasketaanko luonnonsuojelualueet metsäpinta-alaan vai ovatko ne eri kategoriassa, metsäpäällikkö oikoo.