Tutkija: Pelko piirtyy aivoihin yhdessä yössä

Yliopistontutkija Markku Penttosen mukaan ihminen oppii pelon tunteen yhdestä kerrasta. Pelko tallentuu aivojen muistiin unen aikana ja voi pysyä siellä koko elämän ajan. Pelot ja kammot voivat myös vahvistua iän myötä.

Kotimaa
Hengenvaarasta varoittava kyltti.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Ihminen oppii pelot ja kammot yhdellä kertaa. Riittää, että on kerran ollut tilanteessa, jossa säikähtää pahasti. Kun lähestyy samankaltaista tilannetta, laukaisevat ärsykkeet aiemmin koetun pelon uudelleen.

Tutkija Markku Penttonen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta sanoo, että pääasiassahan ihminen pyrkii miellyttävään toimintaan ja toisaalta hän pyrkii välttämään vaaroja, jotka saavat olon epämiellyttäväksi.

- Pelosta voi oppia pois, kun kokee tilanteen uudelleen niin, että toisia ihmisiä on paikalla. Tai tilanteen kokee mielentilassa, jossa on hyvä olo, toteaa Penttonen.

Korkeanpaikankammo on itsesuojelua

Lapsille vuosikymmeniä sitten tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että opitussa tilanteessa lapset noudattavat varoitusta putoamisesta.

- Kun lattiaan on piirretty viiva, jonka jälkeen varoitetaan putoamasta tyhjään, välttävät pienet lapset astumista viivan yli, sanoo Penttonen.

Ihminen välttääkin luonnostaan paikkoja, joissa putoaminen on mahdollista.

- Hermostolliset valmiudet estävät meitä putoamasta esimerkiksi kallionkielekkeeltä.

Penttosen mukaan useimmat pelot ovat sellaisia, että ihmiset lajina ja yksilöinä ovat pärjänneet vuosituhansien ajan.

Nukkuminen tallentaa tapahtuman

Yksi kerta riittää, että neurologinen järjestelmä muistaa tapahtumaan liittyvän pelon tunteen. Ihminen tarvitsee kuitenkin unta pelottavan tapahtuman jälkeen

- Tapahtuma kirjoitetaan aivojen muistiin unen aikana. Yhden vuorokauden sisällä pelko voi tallentua aivoihin ja se voi pysyä siellä ihmisen koko elämän ajan, toteaa Penttonen.

Voiko korkeanpaikankammo tulla esiin yllättäen? Kyllä, sanoo tutkija Markku Penttonen.

- Siihen saattaa liittyä sellaista, että ihmisellä on muuta psykologista kuormitusta samaan aikaan.

Kun ihminen on herkemmässä tilassa, ja tulee yllätyksellinen tilanne, voi pakokauhu lamaannuttaa, sanoo Penttonen.

Iän myötä korkeanpaikankammo voi tulla voimakkaammin esiin. Yhtenä syynä tähän on se, että lapsena tilanteessa on voinut olla mukana vanhempi, joka on rauhoittanut lasta.

- Aikuisena ei ehkä halua kertoa tai näyttää pelkoaan. Luultavasti myös se, että mitä enemmän tulee ikää, sitä rujommaksi ihminen tulee. Sitä enemmän loukkaantumisista parantumiset vievät myös aikaa, kertoo Penttonen.

Kuinka korkea on korkea?

Penttonen sanoo, että muutaman metrin korotus ei haittaa, jos ympäristö on tuttu.

- Pelot liittyvät paljon ympäristöön, miten asian kokee. Mentäessä ylemmäksi rakennuksessa, muuttuu näkymä erilaiseksi. Tilanne on uusi ja sen takia pelko nousee moninkertaiseksi, selittää Penttonen.

Ihmiset pelkäävät muun muassa eksoottisia ruokia, pieniä hyönteisiä sekä sosiaalisia tilanteita.

- Yksi uusi pelon muoto on se, että tapahtuu yhtäkkiä jotain, mihin ei voi itse vaikuttaa. Keskellä yötä voi tulla kännykkään niin sanottu uhkausviesti, jonka alkuperää ei voi tarkistaa.

Penttonen kehottaa korkeanpaikankammosta kärsiviä menemään kuumailmapalloon.

- Kun mennään korkealle kuumailmapalloon ja katsellaan rauhassa maisemia. Tämä liittyy siihen, että ei olla yhteydessä maahan eikä tunneta huojuntaa. Tällöin tulee syvä rauha ja se tunne on miellyttävä.

Markku Penttonen on itse ollut pari kertaa kuumailmapallossa.

- Ensin ajattelin, että kuumailmapallosta voi pudota ja se pelotti minua. Kun menin pallolla ylös, se olikin hauskaa vaihtelua. Aina kannattaa kokeilla uusia asioita, kehottaa Penttonen.