Tutkimus vahvistaa: Ruisleipä on vaaleaa leipää terveellisempi

Ruisleivän myönteiset vaikutukset näkyvät matalampana aterianjälkeisenä verensokeri- ja insuliinivasteena kuin valkoista vehnäleipää syöneillä. Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjeistavat syömään päivittäin vähintään kolme annosta täysjyväviljatuotteita.

tiede
Ruisleipiä.
Benjamin Suomela / Lehtikuva

Ruisleivällä ja hapattamalla valmistetun täysjyväleivän syönnillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, vahvistaa Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa tarkastettava väitöskirja. Terveystieteiden maisteri Jenni Lapin väitöstutkimuksen mukaan myönteiset vaikutukset näkyvät matalampana aterianjälkeisenä verensokeri- ja insuliinivasteena kuin valkoista vehnäleipää syöneillä. Vaikutus näkyi sekä terveillä tutkittavilla että niillä, joilla oli metabolinen oireyhtymä.

Tutkimuksessa todettiin myös, etteivät viljakuidun fenolihapot selittäneet myönteisiä vaikutuksia aterianjälkeisissä vasteissa. Pitkäaikainen ruisleivän nauttiminen ei myöskään merkittävästi muuttanut paksusuolen mikrobikoostumusta. Runsaskuituisella, bioprosessoitua ruislesettä sisältävällä valkoisella vehnäleivällä oli neljän viikon käytön jälkeen vakioidussa ateriakokeessa samanlainen vaikutus paasto- ja aterianjälkeiseen sokeriaineenvaihduntaan kuin täysjyväruisleivällä.

Väitöstutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tietoa siitä, että sokeriaineenvaihdunnan kannalta rukiista tai täysjyvävehnästä hapattamalla leivottu leipä on valkoista vehnäleipää parempi valinta. Koska hapatetun täysjyvävehnäleivän saatavuus Suomessa on huono, ruisleipä on helppo ja kätevä valinta, sillä se on myös aina erinomainen viljakuidun lähde.

Täysjyväviljatuotteiden käytön on havaittu useissa väestötutkimuksissa vähentävän kakkostyypin diabeteksen riskiä. Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjeistavat syömään päivittäin vähintään kolme annosta täysjyväviljatuotteita.