Naukku tai kaksi työpäivän jälkeen on jo arkea Suomessa

Alkoholin arkikäyttö on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa, että otetaan esimerkiksi olut tai kaksi töiden jälkeen televisiota katsellessa. Yhä laajemmat valikoimat kaupoissa mahdollistavat helpon hifistelyn erikoisoluilla. Erikoinen nimi pullon kyljessä ja korkea hinta ei takaa sitä, että käyttö pysyy kohtuudessa.

Kotimaa
Nainen pitelee lasia ja viinapulloa keittiön pöydän ääressä.
Seppo Sarkkinen / Yle

Monessa kaupassa ja marketissa olut- ja siiderivalikoimat ovat jo todella laajat. Valikoimissa on hyllymetreittäin hassunnimisiä brittisiidereitä, pienten kotimaisten panimojen oluita ja perusoluita esimerkiksi Yhdysvalloista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Pia Mäkelän mielestä tämä on tavallaan positiivinen merkki, että juomassa on muutakin kiinnostavaa kuin hinta ja juoman sisältämän alkoholin määrä.

– Se on merkki sellaisen ajattelutavan yleistymisestä, että aina ei tarvitse juoda itseään humalaan, Mäkelä sanoo.

– Laatu ja fiini nimi eivät kuitenkaan takaa määrän pienentymistä, Mäkelä toteaa heti perään.

Arkinen naukkailu on yleistynyt

THL tekee kahdeksan vuoden välein juomatapatutkimuksia. Viimeisin on tehty vuonna 2008. Mäkelän mukaan tutkimuksissa on nähty, että alkoholin arkikäyttö on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi otetaan olut tai kaksi töiden jälkeen televisiota katsellessa. Varsinkin yli 40-vuotiailla tällainen arkinen alkoholin naukkailu on yleistynyt.

Toisaalta tutkimuksista käy ilmi, että alkoholin käyttö on jakaantunut epätasaisesti. Suomessa eniten juova kymmenys kuluttaa lähes puolet kaikesta alkoholista, sekä miehillä että naisilla.

Alkoholielinkeino yrittää luoda sellaista mielikuvaa, että alkoholin kokonaiskäytön lisääntyminen ei haittaisi, kunhan suurkuluttajien kulutusta yritettäisiin hillitä.

Pia Mäkelä

Mäkelän mielestä myös alkoholin haittoja yritetään sysätä kokonaan suurkuluttajien harteille.

– Alkoholielinkeino yrittää luoda sellaista mielikuvaa, että alkoholin kokonaiskäytön lisääntyminen ei haittaisi, kunhan suurkuluttajien kulutusta yritettäisiin hillitä, Mäkelä toteaa.

Mäkelän mielestä tämä ajatus ei kuitenkaan toimi käytännössä. Mäkelän mukaan nykyisistäkin itseään kohtuukäyttäjinä pitävistä osa voi saada alkoholin aiheuttamia sairauksia vuosien päästä.

– Alkoholinkäyttäjien jakauma on jatkuva. Jatkumo ei jakaudu kahtia alkoholisteihin ja ei-alkoholisteihin, Mäkelä toteaa.

Mäkelä vertaa juodun alkoholin määrän kasvua ja alkoholin haittojen kasvua siihen, kuinka suomalaisten veren kolesteroliarvojen nousu lisää heidän riskiään sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Mäkelä kertoo, että kolesterolin haittojen vähentämiseen ei tepsi kolesteroliarvojen laskeminen ainoastaan niiltä, joilla ne ovat huippukorkeat. Tehokkaimmin haitat vähenevät laskemalla lisäksi myös koko väestön keskimääräistä kolesterolitasoa.

Mäkelän mukaan alkoholin haittojen vähentämiseksi juodun alkoholin kokonaismäärää on laskettava ja humalajuomisen kertoja vähennettävä. THL arvioi viime keväänä, että Suomessa alkoholihaitoista koituisi suoria kustannuksia noin 1,3 miljardia euroa vuosittain.

THL:n mukaan alkoholinkäytön suurkulutuksen riskirajat ovat naisille viisi ja miehille seitsemän alkoholiannosta kerralla. Riskiraja ylittyy myös, jos viikoittainen kulutus ylittää naisilla 16 tai miehillä 24 alkoholiannosta.