Suomen Rooman-instituutti, Villa Lante, juhlii 60-vuotista olemassaoloaan

Amos Andersson perusti instituutin vuonna 1954 kauniiseen Villa Lanten renessanssihuvilaan. Vuosien saatossa siitä kehittyi Suomen johtavien antiikintutkijoiden sekä eturivin taiteilijoiden kohtauspaikka. Instituutin johtajan Tuomas Heikkilän mukaan Villa Lanten merkitys suomalaiselle kulttuurille on ollut valtaisa.

kulttuuri
Villa Lante
Villa LantePetri Burtsov / Yle

Vehreältä Gianicolo-kukkulalta avautuu kaunis näkymä Rooman vanhankaupungin ylle. Roomalaiset nousevat kukkulan harjalle kuhertelemaan ja nauttimaan raikkaasta ilmasta. Vieressä kohoaa yksi Rooman parhaiten säilyneistä renessanssihuviloista Villa Lante. Parempaa paikkaa tuoda suomalainen tiede-ja kulttuurielämä yhteyteen Rooman kanssa ei voisi olla.

Villa Lantessa tapahtuu epätodennäköisiä kohtaamisia

Pääasiassa Suomen Rooman-instituutti tekee maailmanluokan antiikintutkimusta. Suomessa on hyvin vaikeaa olla vakavasti otettava antiikintutkija ilman, että on viettänyt aikaa Gianicolo-kukkulalla. Vaikka korkealla ollaankin, ei kyse ole akateemisesta norsunluutornista, sillä tutkijat jakavat instituutin tilat milloin opiskelijoiden ja muusikkojen, milloin taidemaalarien kanssa.

- Villa Lante on nimenomaan sellainen paikka, jossa tieteitten ja taiteitten välinen keskustelu on parhaimmillaan. Toivon tämän vahvistuvan entisestään, antiikintutkija Elina Pyy sanoo.

Instituutin johtajan Tuoma Heikkilän mukaan Villa Lanten vahvuus ovat juuri nämä epätodennäköiset kohtaamiset eri alan ihmisten välillä. Siksi Villa Lanten alakerrassa sijaitsevaan taiteilija-ateljeeseen on aina tunkua.

- Melkein jokainen suomalaisen kuvataiteen eturivin nimistä on työskennellyt Villa Lantessa. Tällä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille, Heikkilä sanoo ylpeänä.

Villa Lante.
Villa LantePetri Burtsov / Yle

Humanistisen tutkimuksen ja kulttuurien tuntemisen merkitys kasvaa

Instituutin kuusikymmenvuotista taivalta oli Roomassa juhlimassa suuri joukko suomalaisia. Joukossa oli yllättäen myös runsaasti talouselämän vaikuttajia, vaikka humanististen tieteiden merkitystä taloudelle on usein vähätelty.

- Kansainvälistymisen myötä suomalaisen humanistisen osaamisen rooli kasvaa. Tarvitsemme ikkunoita eurooppalaiseen sivistykseen ja kulttuuriin, entinen Veikkauksen toimitusjohtaja sekä Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen väittää.

Suomen Pankkia pitkään johtanut Sinikka Salo on samaa mieltä.

- Talouselämä tarvitsee kulttuuria ja sivistystä. Rooma auttaa ymmärtämään, hän sanoo ja kertoo itsekin osallistuneensa Suomen Rooman-instituutin toimintaan.

Tarvitaanko ulkomaaninstituutteja vielä globalisoituneessa maailmassa?

Maailma on muuttunut paljon siitä ajasta, kun Suomen Rooman-instituutti perustettiin. Tutkijat ja taiteilijat ovat aiempaa kansainvälisempiä ja internet on tuonut tiedon kaikkien saataville. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Villa Lanten kaltaisia instituutteja enää tarvittaisi.

- Monikulttuurisuuden merkitys korostuu kaikilla aloilla. Ulkomaaninstituuttien rooli on edesauttaa muiden kulttuurien ymmärtämistä, Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen sanoo.

Sinikka Salo uskoo ulkomaaninstituuttien tulevaisuuteen.

- Tarvitsemme läsnäoloa tänä internetin aikana, tarvitsemme ihmisten välistä vuorovaikutusta.