Kansallisbaletin tanssijoista enää puolet suomalaisia

Suomen Kansallisbaletti on kansainvälistynyt voimakkaasti viime vuosina. Jo lähes puolet balettitanssijoista on ulkomaalaisia.

kulttuuri
Thibault Monnier tanssi kansallisbaletin harjoitussalissa.
Kansallisbaletti on Thibault Monnierin ensimmäinen työpaikka.Yle

Suomen Kansallisbaletin henkilökunnan ovesta pujahtaa sisään lähes kaksimetrinen punahiuksinen hujoppi.

Etelä-Ranskasta kotoisin oleva Thibault Monnier on yksi Kansallisbaletin nuorisoryhmän jäsenistä.

Hän haki viime vuonna Helsinkiin töihin Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven innoittamana.

- Greve on todella pitkä mies. Hän opiskeli balettikoulussa, mutta joutui pois, koska oli liian pitkä. Minulle kävi samoin Ranskassa, Monnier kertoo.

Ranskassa Avignonin tanssikonservatoriossa ja Hampurin baletin balettikoulussa opiskellut Monnier tanssii ja harjoittelee muiden nuorisoryhmäläisten tavoin Kansallisbaletin tanssijoiden rinnalla. Kansallisbaletti on Monnierin ensimmäinen työpaikka.

Harjoitusten ja esitysten lisäksi nuorisoryhmäläiset pääsevät mukaan vierailevien koreografien, kuten Natalia Horecnan tanssityöpajaan.

Alun perin kymmenestä tanssijasta tällä kaudella yhdeksään kutistunut nuorisoryhmä on Kansallisbaletin työvoimapuskuri ja tanssijahautomo, joka toimii parhaimmillaan ponnahduslautana nuorille ammattilaisille.

Sopimus solmitaan vuodeksi kerrallaan.

- Nuorisoryhmässä voi oppia todella paljon. Sekä balettimestarit että baletin muu tiimi pitävät meistä hyvää huolta, Monnier kertoo.

Hän pitää määräaikaista työpaikkaa Kansallisbaletissa myös turvallisena.

- Suomi on erityinen valtio, koska erilaiset lait suojelevat täällä työntekijöitä. Se luo turvallisuutta, eikä työtä voi menettää noin vain, Monnier toteaa.

Suomalaisilla niukka enemmistö

Kansallisbaletti on kansainvälistynyt voimakkaasti nykyisen johtajan kaudella.

Greven edeltäjän, tanskalaisen Dinna Bjørnin aikana noin joka neljäs tanssija palkattiin ulkomailta. Nyt ulkomaalaisia on lähes puolet tanssijakunnasta.

Ulkomaalaisten tanssijoiden avulla Greve on pyrkinyt nostamaan baletin tasoa. Samalla kilpailu talon sisällä on koventunut.

Kun Kansallisbaletti otti viime syksynä uudestaan ohjelmistoon Marjo Kuuselan päivitetyn koreografian Seitsemän veljestä (1980), suomalaisia miestanssijoita riitti koko veljeskatraaksi vain ensimmäiseen miehitykseen.

Kansallisbaletin nuorisoryhmään otettiin viime syksynä neljä suomalaista ja kuusi ulkomaalaista tanssijaa.

Kansainvälisessä Kansallisbaletissa työskentelevä nuori suomalaistanssija tuntee vetoa toisiin suomalaistanssijoihin.

- Kyllä sitä väistämättä liittoutuu jotenkin niin, että on suomalaiset ja ulkomaalaiset. Me suomalaiset olemme tunteneet toisemme jo monta vuotta ja meillä on omat jutut. Ulkomaalaiset tekevät puolestaan helposti yhdessä kaikki uudet asiat, mutta hyvin me tulemme keskenämme toimeen, nuorisoryhmän jäsen Suvi Honkanen kertoo.

Kansallisbaletin nuorisoryhmä perustettiin uudestaan viime vuonna, kun se oli jo kertaalleen lakkautettu säästösyistä.

Ryhmää pyöritetään ainakin seuraavat kaksi kautta Jane ja Aatos Erkon säätiön varoilla.