Pekka Ervasti: Puhumatta paras

Mitä siitä olisi tullut, jos Jutta Urpilainen ja Antti Rinne olisivat tänä vappuna puhuneet juuri niin kuin ajattelevat?

Pekka Ervasti
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ja hänen haastajansa, ay-pomo Antti Rinteen vappupuheet ehkä tallennetaan Työväen arkistoon myöhempää historiantutkimusta varten. Eipä käy tutkijoita kateeksi.

Löytyisikö samasta putiikista myös Pitämättömien puheiden mappi, johon jemmataan ne tekstit, jotka puhujat olisivat oikeastaan halunneet puhua, mutta eivät hienotunteisuus- ja muista työväen vappuetikettiin liittyvistä syistä tohtineet?

Jutta Urpilainen puhui tänä vappuna Tampereella, mutta me siteeraammekin puhetta, jota hän ei pitänyt:

”Hyvät toverit!

Tai oikeastaan minun pitäisi sanoa, että wanhat toverit. Katsokaa ympärillenne. Tässä puolueessa viiskymppinenkin on nuori kotka.

Olemme vahvasti auringonlaskun puolue. Se on fakta. Lukekaa tilastoja. Jäsenistön keski-ikä on eläkeläistasoa. Tee tämän porukan kanssa sitten dynaamista ja modernia sosiaalidemokraattista yhteiskuntapolitiikkaa.

SDP on tehnyt puheenjohtajakaudellani jokaisessa vaalissa puoluehistorian surkeimman tuloksen. Se on saavutus, jolle voisitte taputtaa.

Nuoret duunarikollit ovat jo siirtyneet muovisten kaljamukiensa kanssa persujen terassille. En ihmettele. Ei tästä porukasta sellasille uroille vappuheilaa löydy, vaikka meidän puoluehallituksessa tuoksuukin enemmän kallis kyllä parfyymi kuin työläisen hiki.

Savupiipputeollisuus on myös iltaruskossa. Minä olen koettanut vääntää puoluelaivaa toiseen suuntaan, julkisten ja palvelualojen suuntaan. Puolueen tulevaisuus – ja äänestäjät – olisivat nuorissa palvelualan naisissa, mutta valitettavasi Sari Sairaanhoitaja on viime aikoina äänestellyt kokkareita. Milläs vokottelet, kun meillä on Lauri Ihalainen ja kokoomuksella Alexander Stubb?

SDP on tehnyt puheenjohtajakaudellani jokaisessa vaalissa puoluehistorian surkeimman tuloksen. Se on saavutus, jolle voisitte taputtaa. Jään sen takia historiaan. Siksi haluankin kiittää teitä, wanhat toverit, että olette suoneet minulle tämän mahdollisuuden tehdä historiaa kerallanne. Olen ottanut tämän kunniatehtävän nöyrin mielin vastaan.

Nyt puoluekokouksen alla olen levollinen. Minä tiedän jo nyt, miten puheenjohtajavaalissa ensi viikolla käy. En hötkyile, vaan katson kortit coolisti loppuun asti.”

*Antti Rinne *puolestaan villitsi joukkoja tänä vappuna Hyvinkäällä. Myös hän jätti paljon sanomatta.

Esimerkiksi sen, että omat tukijoukot – Hakaniemen bunkkereissa lymyilevät ay-rautahampaat – ovat hoitaneet hommansa hyvin. Siinä ei ole jäsenistön rahaa säästelty, kun on neliväriprosaria painettu Urpilaisen kaatamiseksi.

Mutta puhukoon Rinne itse puhumatonta puhettaan:

”Urpilainen on kuulemma eduskunnan kuppilassa kertonut panneensa kampanjaansa kaksi tonnia. Kaksi tonnia! Se meillä menee yksistään neuvottelukabinetin normaaleihin ruokajuomiin tukiryhmän strategiapalavereissa.

Verot valtion maksettaviksi ja kestävyysvaje kumoon. Samperi, jos ei muu auta, pannaan koko SDP tukilakkoon. Sen homman mä osaan.

Kieltämättä homma on noussut hyvin jalalle. Gallupit lupaa hyvää ja kun kampanjapäällikkö Vesa Maurialan putiikki vielä supattaa luottotoimittajien korvaan omiaan, ainakin propagandasodassa meillä on täysi ilmaherruus.

Jumaleison jätkät mä olen varsinainen demarien Vladimir Putin! Mä palautan SDP:n suurvalta-aseman – perhana, vaikka väkisin.

Palaa aika, jolloin SDP:n puheenjohtajan pöydällä on punainen puhelin, josta on suora linja Hakaniemen ay-linnakkeeseen. Sitä pitkin ne käskyt ennenkin kulkivat, mutta eihän nämä urpilaiset ole niille korvaansa lotkauttaneet. Se loppuu nyt.

Kun minä olen puheenjohtaja, rupean myös valtiovarainministeriksi. Verot valtion maksettaviksi ja kestävyysvaje kumoon. Samperi, jos ei muu auta, pannaan koko SDP tukilakkoon. Sen homman mä osaan.

Se on tasaraha näin!”

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö