Suomalainen mahlabisnes vetää maailmalla: "Ihan kaikkea ei keretä itse juomaan"

Kuopiolaisyritys on kerännyt koivumahlaa jo yli 30 vuotta hyvällä menestyksellä. Alallaan maailman suurimmaksi tunnustautuva tohmajärveläisyritys puolestaan näkee tuotteen kasvumahdollisuudet kansainvälisessä juomabisneksessä.

Kotimaa
Karttulan Poijaksen tilan emäntä ja isäntä Lea ja Tuomo Korhonen ja 200 litran mahlapöntöt valmiina lähetettäväksi maailmalle
Seppo Tikkanen / Yle

Kuopion Karttulassa Poijaksen tilan tuntumassa olevassa sekametsässä voi törmätä erikoiseen näkyyn: jokaisen koivupuun alla on muovipussi, jossa on kirkasta nestettä. Neste on mahlaa, jota on kerätty tilalla myytäväksi jo yli kolmekymmentä vuotta.

Periaate mahlan juoksutuksessa on pysynyt samana koko ajan. Puun kylkeen, kannon korkeudelle porataan noin puolitoista senttimetriä syvä reikä, johon laitetaan pilli. Pillin pää laitetaan muovipussiin.

Muutaman kymmenen litran mahlapussit täytyy tyhjentää joka päivä. Tyhjentämisessä täytyy olla ripeä, sillä mahla pilaantuu helposti.

– Se on vähän kuin maito. Parhaiten säilyy, kun laittaa pakastimeen heti kun puusta ottaa, kertoo yrittäjä Tuomo Korhonen.

Joka desi on mennyt, mitä on kerätty.

Tuomo Korhonen

Poijaksen tila on yksi harvoista mahlaa ammattimaisesti vientiin tuottavista suomalaisyrityksistä. Valmista tuotetta noin viidestä tuhannesta koivusta syntyy vuodessa kymmeniä tuhansia litroja.

Yrittäjä Tuomo Korhonen vitsailee, että "ihan kaikkea ei keretä itse juomaan".

– Joka desi on mennyt, mitä on kerätty.

Poijaksen tilalla mahla siirrettiin aikaisemmin pieniin pulloihin, mutta nykyisin kahdensadan litran sammioihin. Päävientimaa oli pitkään Italia, mutta viimeiset vuodet mahlaa on viety myös Tanskaan ja Keski-Eurooppaan, mistä mahlaa viedään eteenpäin esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan.

Tohmajärveläisyritys näkee kasvumahdollisuuden juomabisneksessä

Koivumahlasta tavoittellaankin Suomessa kasvavaa vientituotetta. Ylivoimaisesti suurin toimija on tohmajärveläinen Nordic Koivu, joka kertoo olevansa maailman suurin koivumahlan tuottaja. Nestettä kertyy satoja tuhansia litroja vuodessa.

Yhtiöllä on käytössä keruujärjestelmä, jolla neste saadaan talteen suoraan ilman lisä- ja säilöntäaineita tai pastörointia. Säilyvyysongelma on ratkaistu tekniikalla, jota varjellaan tarkoin. Tästä on etua, sillä koivumahlan keruukausi on lyhyt, se kestää noin kuukauden huhti-toukokuussa. Koivun mahlavirtaus loppuu, kun puihin tulee silmut.

– Maailmalla on alettu ymmärtää, että koivumahlaa on nyt saatavilla ympärivuotisesti. Liikevaihtomme kasvaa koko ajan, mutta yhä pyöritään alle miljoonassa eurossa, Nordic Koivun toimitusjohtaja Susanna Maaranen kertoo.

Suurin vientialue on Keski-Eurooppa, mutta mahlaa toimitetaan myös esimerkiksi Venäjälle ja Aasiaan. Tämän vuoden alussa yhtiö alkoi viedä pullotettua mahlaa myös Uuteen-Seelantiin.

Maaranen näkee kasvumahdollisuuksia etenkin juomateollisuudessa. Sillä rintamalla iisalmelainen Olvi on toistaiseksi ainoa asiakas, mutta maailmanmarkkinat siintävät yhtiön mielessä.

Tällä hetkellä Nordic Koivun ykköstuote on vielä suora kuluttajatuote eli pullotettu koivumahla, mutta teollisuuskäyttö lisääntyy koko ajan. Olvin lisäksi mahlaa myydään esimerkiksi kosmetiikkateollisuuteen.

– Kyllä se on aika selvää, että teollisuusvienti ohittaa tulevaisuudessa suoran pullotuotteen, arvioi Susanna Maaranen.

Koivumahlan kysyntä perustuu pitkälti sen perinteisiin käyttötapoihin ja uskottuihin terveysvaikutuksiin. Tieteellistä tutkimusta mahlan nauttimisen terveysvaikutuksista ei juurikaan ole.

Sen sijaan mahlan koostumusta on selvitetty esimerkiksi Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Se sisältää muun muassa C-vitamiinia sekä kivennäis- ja hivenaineita.

– Toivoisin lisää tutkimusta, koska mahlassa on valtava vientipotentiaali, Maaranen sanoo.