Suomen radiotiedustelu oli sota-aikana maailman huipputasoa: "Saksalaiset ihmeissään"

Radioiden kehittäminen armeijan tarpeisiin alkoi 1930-luvun puolivälissä. Niiden kautta tulleilla sanomilla oli valtava merkitys jatkosodan kululle. Sanomista saadut tiedot johtivat sodan loppuvaiheessa jopa ratkaiseviin torjuntataisteluihin.

tekniikka
Sodanajan salauksessa käytetty matolaatikko.
Matolaatikkoa käytettiin sodanaikaisten sanomien salauksessa.Kirsi Partanen / Yle

Kouvolan uudistettu sotilasradiomuseo esittelee viitisenkymmentä radiolaitetta, joita Puolustusvoimat käytti sotien aikana ja niiden jälkeen koulutustarkoituksessa.

Kokoelmissa nököttää mm. kaksi sodassa käytössä ollutta Kyynel-radiota ja alkuperäisten piirustusten mukaan valmistettu Töpö-radio.

– Kyynel-radiot toimivat edelleen. Töpö-radioita valmistivat lotat, jotka käärivät niitä pahvitötteröihin ja lakkasivat hyvin. Niitä ei taida olla jäljellä yhtään alkuperäistä, kertoo Kouvolan Putkiradiomuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Taskinen.

Sanomien lähettämiseen tarkoitetun Kyynel-radion kehittäminen alkoi legendaarisen suomalaisen radiotiedustelijan Reino Hallamaan ryhmän toimesta 1930-luvun puolivälissä, muiden laitteiden vähän myöhemmin.

– Ne eivät ehtineet talvisotaan, mutta jatkosodassa ne olivat jo käytössä, Taskinen sanoo.

Käskyt kulkivat salasanomina

Kaukopartion miehet käyttivät radiolaitteita rintamalinjan takana Neuvostoliiton puolella. Taskisen mukaan radioilla oli valtava merkitys sodankulussa.

Radiotiedustelu paljasti sellaisia sanomia, että saksalaiset olivat ihmeissään. He hämmästelivät, miten suomalaiset olivat saaneet purettua brittien sanomia.

Kari Taskinen

– Muurmannin radan varrella liikkuneet kaukopartiot saivat salasanomina viestit siitä, mitä heidän piti tehdä. Radiolla tuli ensimmäinen tieto siitä, että Neuvostoliitto vetää joukkojaan Kannakselta.

Sodanaikainen salaustekniikka perustui niinsanottuun matolaatikkoon ja Allu-salauskiekkoon, jonka avulla kaukopartio purki sanoman. Aluksi sanomat tulivat merkityksettöminä lauseina normaalin radio-ohjelman seassa tiettyyn kellonaikaan.

– Jokaisella partiolla oli oma koodistonsa. Jos yksi koodisto onnistuttiin saamaan omiin käsiin tai purkamaan, niin se ei auttanut muuta liikennettä.

Neuvostoliitto mokasi koodinsa

Suomen radiotiedustelu kuunteli myös neuvostoliittolaisten partioiden viestejä ja radiolähetyksiä. Kuuntelua helpotti itänaapurin tekemä virhe.

– He ottivat käyttöönsä Japanin sodassa käytetyn koodiston, joka oli saatu ainakin osittain Saksan kautta Suomeen. Sodan loppuvaiheessa muutaman sanoman purku johti ratkaiseviin torjuntataisteluihin.

Taskinen arvioi, että Suomi oli radiotiedustelussa tuohon aikaan maailman johtavalla tasolla.

Agenttiradioita toimitettiin Suomeen siltä varalta, että Suomi miehitettäisiin 40-luvun lopulla. Niitä löytyi Suomesta pari kappaletta, erittäin hyvin käärittyinä järven pohjalta.

Kari Taskinen

– Radiotiedustelu paljasti sellaisia sanomia, että saksalaiset olivat ihmeissään. He hämmästelivät, miten suomalaiset olivat saaneet purettua brittien sanomia.

Agenttiradioita järvessä

Kyynel-radion ja Töpö-radion lisäksi sotilailla oli käytössään korsuradiot vapaa-ajan radion kuuntelua varten. Korsuradio on esillä myös sotilasradiomuseossa.

– Meidän mallissamme on mukana shakkilauta ajankuluksi, koska radio ei kuulunut koko ajan.

Sotilasradiomuseosta löytyy myös jenkkien vuonna 1947 kehittämä, matkalaukkuun piilotettu agenttiradio. Museokappale on peräisin Norjasta.

– Agenttiradioita toimitettiin Suomeen siltä varalta, että Suomi miehitettäisiin 40-luvun lopulla. Niitä löytyi Suomesta pari kappaletta, erittäin hyvin käärittyinä järven pohjalta.