Teuvo Tavis ja Rauno Räyhääjä – Mielenosoittajia on moneksi

Mielenosoituksissa liikkuu monenlaista porukkaa. Yle Uutisten grafiikka esittelee mielenosoittajien perustyypit – rajusti yksinkertaistaen.

Kotimaa
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vapun pidätysten ja astaloiden takavarikoimisten jälkeen monia on varmasti mietityttänyt, minkälaista porukkaa mielenosoituksissa oikein käy.

– Mielenosoituksissa käy hyvin erilaisia ryhmiä, ja osallistujaporukka on monimuotoista. Pitää muistaa, että valtaosa mielenosoituksista sujuu ihan rauhallisesti, vastaa Turun yliopiston oikeussosiologian ja kriminologian dosentti Kari Saari.

Anarkisti Antti Rautiainen muistuttaa, ettei eilisessä vappumarssissa oikeastaan edes ollut kyse mielenosoituksesta.

– Vappumarssia ei voi pitää tavallisena mielenosoituksena, sillä vappu ei ole mitään vastaan.

Helsingin yliopiston sosiologian tutkija, Attacin Suomen-osastoa perustamassa ollut Eeva Luhtakallio pitää anarkistien osallistumista vappumarssiin luontevana.

– Anarkistiryhmät ovat tietyllä tapaa osa laitavasemmistoa, joten on loogista, että ne marssivat vasemmiston vappumarssilla.

Tampereella ja Helsingissä poliisin voimakeinot kohdistuivat ensisijaisesti anarkisteihin. Tutkija pitää poliisin toimintaa ja median uutisointia anarkisteja leimaavana.

– Anarkismi on vähän sellainen hyvä vihollinen julkisessa keskustelussa. Heihin voidaan suhtautua vähättelevästi tai rajoittaa perusoikeuksia. Kuva, joka julkisuudessa annetaan, ei lainkaan vastaa sitä ihmisryhmää, joka anarkismin kattokäsitteen alle menee. Anarkismi ei vielä tee kenenkään mielenosoittamisesta laitonta tai tee kenestäkään rähinöitsijää, Luhtakallio sanoo.

Mielenosoitukset osa demokratiaa

Luhtakallio muistuttaa, että Suomessa mielenosoituskulttuuri on hyvin rauhallista verrattuna muuhun Eurooppaan. Häiriöitäkin aiheuttavat usein humalaiset.

– Paikalla on monesti humalaisia, jotka saattavat aiheuttaa häiriöitä mitenkään kuulumatta siihen porukkaan.

Anarkisteja, kuten muitakin mielenosoittajia, on moneen lähtöön. Helsingissä poliisin voimatoimet kohdistuivat ensisijaisesti niin sanottuun mustaan blokkiin. Mustalla blokilla tiedetään olevan alhainen kynnys väkivallan käyttöön. Kaikkia anarkisteja ei kuitenkaan tulisi leimata pienen porukan perusteella, Luhtakallio sanoo.

– Jos pelkästään anarkismia käytetään oikeutuksena poliisin toimille, niin se on aika kummallista, Luhtakallio sanoo.

– Eri anarkistiset ryhmät tekevät erilaisia projekteja. Anarkismi ajaa taloudellista tasa-arvoa, ja se suuntaus, jota minä edustan, ajaa anarkistista kommunismia, eli jokaiselle kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeidensa mukaan. Se vastustaa kapitalistista työnjakomallia kokonaisuudessaan, Rautianen kertoo.

Mielenosoitukset ovat osa demokraattista yhteiskuntaa, muistuttavat tutkijat.

– Yleisesti ottaen Suomessa on aika yksipuolinen kuva mielenosoitusten arjesta. Mielenosoituksiin osallistuminen on hyvin alhaista, eivätkä ne ole juurtuneet osaksi demokraattisen toiminnan perinteeksi. Pitäisi olla huolellinen, minkälaisia mielikuvia annetaan. Vaikka valtaosa mielenosoituksista sujuu rauhallisesti, ovat tavalliset mielenosoitukset jääneet Suomessa vähän paitsioon, Saari sanoo.