Tutkija: Poliisin voimannäytöt marssin yhteydessä uhka kansalaisoikeuksien toteutumiselle

Sosiologian tutkijan Eeva Luhtakallion mukaan poliisin voimannäytöt Helsingin vappumarssien yhteydessä ovat riskialtis tapa tuoda esiin mielikuvaa järjestyksestä. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa anarkismi on hyvä vihollinen.

Kotimaa

Sosiologian tutkija Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistolta pitää huolestuttavana sitä, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero on todennut poliisin ennemmin ylivarautuvan mielenosoitustilanteissa.

- Mielenosoittaminen on kuitenkin perustuslaissa turvattu kansalaisoikeus. Jos poliisin ylivarautuminen tarkoittaa, että vapautta kavennetaan heppoisin perustein, se ei ole hyväksi yhteiskunnalle, Luhtakallio sanoo.

Samalla herää hänen mukaansa kysymys, olivatko poliisin toimet Helsingin vappumarssien yhteydessä lainkaan tarpeellisia.

- Oli syy mikä tahansa, ajattelisin, että poliisin voimannäytöt ovat aika riskialtis tapa tuoda esiin mielikuvaa järjestyksestä. Eivät ylimitoitetut voimannäytöt ainakaan turvallisuuden tunnetta lisää. Mellakkapoliisi näyttää pelottavalta ja pelotevaikute vaikuttaa maltillisiin siten, etteivät he ehkä tule paikalle. Ärhäkämmin poliisiin suhtautuvat ryhmät taas uskaltavat tulla paikalle joka tapauksessa, Luhtakallio pohtii.

Luhtakallio ei kuitenkaan usko, että yhden mielenosoituksen tapahtumilla olisi laajempia vaikutuksia.

- Yleisesti kovaotteinen viesti laillisia mielenilmauksia kohtaan ei kyllä hyvää tee yhteiskunnalle. Anarkistiryhmät ovat tietyllä tavalla osa laitavasemmistoa, on loogista, että he marssivat vasemmiston vappumarssilla, hän sanoo.

"Anarkismi on käsitteena hyvä vihollinen"

Anarkismi itsessään on Luhtakallion mukaan kattokäsite, jonka alle voidaan laittaa kaikenlaista. Tietynlainen ideologinen rajoiltaan joustava ydin on sille ominaista ja sen alla voi olla kaikenlaisia ryhmiä, jotka eivät edes ryhminä ole kovin pysyviä.

- Anarkismi on sellainen hyvä vihollinen julkisessa keskustelussa. Heihin voidaan suhtautua vähättelevästi tai rajoittaa ryhmän perusoikeuksia. Anarkismi ei kuitenkaan vielä tee kenenkään mielenosoittamisesta laitonta tai tee kenestäkään rähinöitsijää, Luhtakallio määrittelee.

- Aina kun Suomessa on mielenosoitus, kysytään on mielenosoituskulttuurimme radikalisoitumassa. Omasta mielestäni se on vähän eurooppalaistunut ja mielenosoitukset ovat vauhdikkaampia, mutta hyvin vähän Suomessa edelleenkin esiintyy järjestyshäiriöitä mielenosoituksissa.

Luhtakallion mukaan laajemmin ajateltuna suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon polarisoitumista myös aatteiden tasolla. Oikealla oleva äärimmäinen ajattelu on saanut paljon julkisuutta ja polarisoitumista on nähtävissä tätäkin kautta.