Jo kolmannes avioituvista tekee avioehdon

Avioehtoja tehdään nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna melkein joka kolmas avioituvista sopi omaisuuden jakamisesta liiton päättymisen varalta.

Kotimaa
Avioehdot solmituista avioliitoista
Yle Uutisgrafiikka

Hääparin astellessa alttarille yhä useampi suomalaispari on jo pohtinut miten omaisuus jaetaan, jos liitto päättyy eroon tai lopulta toisen kuolemaan.

Avioehtosopimukset ovat yleistyneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maistraateista kerättyjen tuoreiden lukujen mukaan viime vuonna naimisiin menneistä jo liki kolmanneksella oli avioehto.

Uusperheissä avioehto yleisempi

Oikeusoppineen mukaan yksi syy avioehtosopimusten kasvuun voi olla se, että pankit neuvovat asiakkaitaan entistä aktiivisemmin perheoikeudellisten sopimusten laadinnassa.

– Toinen syy voi olla varallisuuden kasvu. Se on selvää, että avioehtosopimuksia tehdään yleensä niiden parien kesken, joilla on jotain suojeltavaa intressiä. Kolmas syy voi olla lisääntyvät uusperheet. Siellä avioehtosopimusten solmiminen on yleisempää kuin ensimmäistä avioliittoa solmivien kohdalla, siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta sanoo Yle uutisille.

Viime vuosina solmituista avioliitoista ennakoidaan yhä useamman päättyvän jossain vaiheessa eroon. Pelkästään avioeron varalta laaditut avioehdot ovatkin yleistyneet.

– Tehdään myös esinekohtaisia avioehtosopimuksia. Sanotaan, ettei ole avio-oikeutta suvun kesämökkiin tai suvun tehdasvarallisuuteen, teolliseen omaisuuteen, Urpo Kangas kertoo.

Varakkaampi haluaa suojella omaisuuttaan

Kokenut asianajaja tietää, kenen kannattaa ainakin vakavasti harkita avioehtoa.

– Toisella on selkeästi ennen avioliittoa, ihan selkeästi enemmän omaisuutta kuin toisella tai sitten hän on perimässä, tietää että on tulossa suuria perintöjä ja hän ei halua mahdollisessa avioerossa tai kuolemantapauksessa tasata sitä toiselle puolisolle, asianajaja Salme Sandström Asianajotoimisto Sandström & Koulusta sanoo.

Suojella halutaan esimerkiksi ennen avioliittoa hankittua asuntoa tai sijoitusvarallisuutta.

– Myös sellaisessa tilanteessa, jos toinen puoliso on avioliiton aikana omalla liiketoiminnallaan tai muulla selkeästi rikastunut, niin se tuntuu katkeralta sitten avioerossa luovuttaa sitä tasinkona toiselle puolisolle, Sandström kertoo.

Yli neljäkymmentä vuotta avioehtoja laatinut Sandström toivoisi, että ihmiset ymmärtäisivät avioliiton olevan kahden kauppa, myös taloudellisesti.

– Olisi hirveän tärkeää, että jokainen avioliittoon aikova saisi sellaisen pienen, napakan tietoiskun siitä, mitä avio-oikeus itse asiassa tarkoittaa. Se on sitten kuitenkin tärkeä asia, jos ero tulee, koska nykymaailmassa ihmisillä on perusvarallisuuden lisäksi jo jonkin verran omaisuutta.

Sandström muistuttaa, että avioehdossa voi myös sopia, että avioparin aviovarallisuuteen sovelletaan Suomen lakia.

– Jos pari asuu ulkomailla noin viisi vuotta, niin kansainvälisen lainsäädännön nojalla he siirtyvät sen asuinmaan lainsäädännön alaisiksi. Se voi olla monelle yllätys.

Suurin osa pareista ei tee avioehtoa

Valtaosa suomalaisista aviopareista kuitenkin luottaa edelleen avioliittolain takaamaan avio-oikeuteen. Sen mukaan omaisuus jaetaan tasan liiton päättyessä. Tämä on suojannut esimerkiksi monen kotia ja lapsia hoitaneen naisen asemaa erossa.

Vantaalainen Jussi Pearlman on yksi niistä, jolla ei ole avioehtoa puolisonsa kanssa.

– En koe sitä tarpeelliseksi. Luotan parisuhteeseen ja avioliittoinstituutioon.

Keravalainen Satu Mäenpää ei ole aviossa, mutta kallistuisi naimisiin mennessään avioehdon kannalle.

– Hyvinkin todennäköisesti. Ihan vaan turvallisuussyistä.