Oikeustieteen professorit Yle-kyselyssä: EU-lainsäädäntö toi Suomeen kovat arvot

Oikeustieteen professorit arvioivat, että EU-lainsäädäntö on tuonut Suomenkin oikeusjärjestykseen aiempaa kovemmat arvot. Oikeusoppineet kiittelevät eurooppalaistumista, mutta moittivat sekavaa säädöstulvaa.

Kotimaa
Poliisi ja mielenosoittajat
Oikeustieteen professorit arvioivat, että EU-lainsäädäntö on tuonut Suomenkin oikeusjärjestykseen aiempaa kovemmat arvot.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen kohta 20 vuotta. Yle Uutiset kysyi oikeustieteen professoreilta, mitä hyvää ja mitä huonoa EU-jäsenyys on tuonut Suomen oikeusjärjestykselle.

Huhtikuun lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi hieman yli 50 professoria; vastaamatta jättäneitä oli saman verran.

Nykyisestä lainsäädännöstämme arviolta 70–90 prosenttia on saanut sisältönsä EU:n päätöksistä. Merkittävä osa uusista lakiteksteistä on pelkkää direktiivien kääntämistä ja pukemista kansallisten lakien muotoon.

Ruusuja kansainvälistymisestä, risuja EU-mongerruksesta

Lähes kaikki vastaajat pitävät hyvänä sitä, että EU-jäsenyyden mukana – ja ehkä pakottamanakin – Suomi on avautunut ja lähtenyt mukaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Kun kysyimme "Mikä on paras asia, jonka EU-jäsenyys on tuonut Suomen oikeusjärjestykselle?", vastauksissa toistuivat seuraavat teemat: avautuminen, eurooppalaisuus, markkinoiden ja liikkuvuuden vapautuminen, lainsäädännön yhtenäisyys Euroopassa, kansallisvaltiota laajempi tarkastelutapa globaaleihin ongelmiin, impivaaralaisuuden murtuminen, yhteismarkkinat.

Myös EU-jäsenyyden tuomat päällimmäiset riesat ovat likipitäen kaikkien vastaajien mielestä samat.

Kun kysyimme "Mikä on ikävin asia, jonka EU-jäsenyys on tuonut Suomen oikeusjärjestykselle?", vastauslomakkeelle kirjoitettiin seuraavanlaisia sanoja ja sanakäänteitä: järjetön normitulva, ylisääntely, säädösrihkaman lisääntyminen, EU-sääntelyn monimutkaisuus, huono lainvalmistelu, EU-slangin käännösmongerrus, suvereniteetin heikentyminen, pikkutarkka byrokratia.

EU:n perusidea jo unohtunut, hukassa?

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio
Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden professori Elina Pirjatanniemi

Vielä 1990-luvun alussa - silloin kun Suomen EU-jäsenyys oli vielä auki - Euroopan unionin (Yhteisöjen) toiminnan kovaksi ytimeksi, elämäntarkoitukseksi, määriteltiin neljän suuren vapauden edistäminen: tavaroiden, palvelujen, pääomien ja työvoiman oli saatava liikkua vapaasti koko yhteisön alueella.

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio sanoo, että tätä nykyä keskustelu EU:n ydintoiminnoista voi kuitenkin tarkoittaa melkein mitä tahansa.

– EU:n tavoitteet ovat sirpaloituneet. Kukin voi valita EU:sta sen puolen mikä itselle sattuu sopimaan.

Perus- ja ihmisoikeudet tuppaavat toisinaan unohtumaan

Elina Pirjatanniemi

– Joku puhuu ennen kaikkea poliittisesta unionista, joku toinen puhuu EU:sta suurena rauhanprojektina ja joku kolmas taas puhuu edelleen EU:sta vain talousliittona eli talousyhteisönä.

Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden professori Elina Pirjatanniemi muistuttaa, että vasta viime vuosina EU:ssakin puheeksi nousseiden perus- ja ihmisoikeuskysymysten takana jylläävät yhä markkinatalouden kylmät kalkyylit.

– Kyllä se syvä taloudellinen ydin siellä taustalla on. Se näkyy esimerkiksi niissä toimenpiteissä, joita tämän talouskriisin aikana on käytetty. Perus- ja ihmisoikeudet tuppaavat toisinaan unohtumaan.

Yritysmaailma koki dramaattisen myllerryksen

Turun yliopiston siviilioikeuden professori Jukka Mähönen

Turun yliopiston siviilioikeuden professori Jukka Mähönen kuvailee EU-jäsenyyden merkitystä suomalaiselle oikeusjärjestykselle dramaattiseksi.

– Suomi siirtyi valtiojohtoisesta ja kilpailua ehkäisevästä taloudenpidosta kilpailua suosivaan ja pörssivetoiseen talousjärjestelmään.

Kansainvälisten yhtiöiden verovälttely, veropakolaisuus, on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Toivon, että EU kykenee saamaan sen aisoihin

Esko Linnakangas

– Tässä uudessa taloudessa ulkomaalainen osakkeenomistus on merkittävä. EU:n esiasteeseen eli Euroopan talousalueeseen (ETA,1993) saakka ulkomaalaiset eivät edes saaneet vapaasti ostaa suomalaisten yhtiöiden osakkeita.

Mähönen tietää toki, että EU-jäsenyyden mukana Suomi on joutunut monenlaisiin tukaliin tilanteisin. Silti kokonaisarviossa EU:n meille tuomat myönteiset asiat painavat hänen vaakakupissaan kielteisiä enemmän.

– Taloustilanne on Suomessakin tällä hetkellä äärimmäisen vakava. Mutta se voisi olla vielä vakavampi, jos emme olisi Euroopan unionin jäsen.

Helsingin yliopiston finanssioikeuden professori Esko Linnakangas sanoo, pääomien vapaa liikkuvuus on tuonut kansallisvaltioille myös suurta päänvaivaa. Juuri nyt yksi suurimmista murheenaiheista on ns. verosuunnittelu ja veroparatiisit.

– Kansainvälisten yhtiöiden verovälttely, veropakolaisuus, on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Toivon, että EU kykenee saamaan sen aisoihin.

– Kansainvälinen verosääntely tosin tuo – ikävä kyllä – mukanaan uudet päänsäryn aiheet. Sääntely monimutkaistuu entisestään.

Tuloerot kasvavat, uudet sote-palvelut suuri arvoitus

Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Helsingin yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkola

Euroopan talous- ja velkakriisi on johtanut useissa maissa väestön tuloerojen rajuun kasvamiseen ja julkisten palvelujen karsimiseen.

Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen on huolissaan kehityksestä, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Tendenssinä on ollut se, että pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä rapautuu

Matti Mikkola

– Suuri taloudellinen kriisi on lisännyt valta- ja varallisuuserojen kasvua ja luokkajakoa niin EU:n jäsenmaiden kesken kuin niiden sisälläkin. Silloin on vaarana, että kontrolli kiristyy.

– Emmehän me Suomessa halua EU:n keskitasoisia ratkaisuja vaan EU:n keskitasoa parempia ratkaisuja ainakin niissä asioissa, joissa perinteisesti olemme olleet vahvoja. Hyvinvointivaltion oikeudelliset ratkaisut joutuvat uhanalaiseksi.

Eurooppalaiseen sosiaaliturvaan perehtynyt Helsingin yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkola on pahoilla mielin suomalaisen sosiaaliturvan kohtalosta.

– Tendenssinä on ollut se, että pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä rapautuu. Se on jo pitkälle rapautunut ja rapautuu kaiken aikaa.

– Nyt kun Suomi jaetaan viiteen erva-alueeseen, tilanne on kansainvälisille terveyspalveluyrityksille otollinen. Siinä kilpailussa isot voittavat ja pienet häviävät, kiitos eurooppalaisen kilpailuoikeuden.

Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka kiristymässä

Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Raimo Lahti

Kyselyymme vastanneet rikosoikeuden professorit lukevat aikamme merkkejä niin, että EU-paineet johtavat suomalaisenkin rikoslain tiukkenemiseen.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander pitää EU:n nykyisiä kriminaalipoliittisia linjauksia sekavina.

– Euroopan unioni tekee rikosoikeudellista yhteistyötä varsin sattumanvaraisesti. Taustalla ei ole mitään johdonmukaista, rationaalista ja tarkkaan mietittyä kriminaalipoliittista linjaa.

EU:n kriminaalipolitiikassa ei - pohjoismaisesta linjasta poiketen - juurikaan panna painoa sellaisille arvoille kuin rationaalisuus, humaanisuus ja tutkimustietoon perustuva päätöksenteko

Raimo Lahti

Saman yliopiston pitkäaikainen rikosoikeuden professori Raimo Lahti näkee perinteisten pohjoismaisten arvojen olevan vaarassa myös omalla oppialallaan.

– EU:n kriminaalipolitiikassa ei - pohjoismaisesta linjasta poiketen – juurikaan panna painoa sellaisille arvoille kuin rationaalisuus, humaanisuus ja tutkimustietoon perustuva päätöksenteko. Lääkkeenä ongelmiin tuntuvat olevan vain entistä kovemmat rangaistukset.

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani myötäilee helsinkiläiskollegojensa kommentteja.

– Ovatko kaikki järjestäytyneen rikollisuuden muodot – kuten vaikkapa rahan väärentäminen ja ihmiskauppa – ylipäätään ratkaistavissa rikosoikeudellisella sääntelyllä?

– Kun kovaan vastataan kovalla, niin peli kovenee.

Työlainsäädännössä kovat paineet vasta edessä

Työoikeuden professorit suhtautuvat kyselyssämme EU:n tähänastisiin vaikutuksiin Suomessa melko tyynesti.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että ainakin toistaiseksi varsinkin työntekoon liittyvä sosiaaliturva on pysynyt vahvasti kansallisvaltioiden käsissä.

– EU:n piirissä syntyvää oikeuskäytäntöä on meidänkin toki seurattava tarkasti. Erityisenä ongelmana on EU-tuomioistuimen ratkaisujen kryptisyys, vaikeaselkoisuus.

Koskisen edeltäjä samasta yliopistosta, työoikeuden emeritusprofessori Martti Kairinen puolestaan näkee Suomen tulevaisuuden työoikeusrintamalla tylyhkönä.

– Yhtäältä tuotantoa siirtyy halvemman palkkatason maihin, ja toisaalta tänne tulee halvempien maiden yrityksiä omalla halvemmalla palkkatasolla töihin.

Työoikeuden kiemuroita vuosikymmeniä seurannut Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen kehottaa suomalaisia valppauteen EU-virtausten edessä.

– Tiedossani ei ole yhtään EU-valmistelussa olevaa työoikeuteen liittyvää hanketta, josta olisi luvassa meille iloa. Toistaiseksi olemme saaneet pitää kansallisen lainsäädäntömme kutakuinkin itsemme näköisenä.

Perheoikeus mukavasti saamapuolella

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas

Kyselymme paljastaa, että oikeudenaloista ehkä eniten mukavalla saamapuolella on ollut perheoikeus.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta sanoo, että yleiseurooppalainen perhelainsäädäntö on säästänyt suomalaisetkin monelta itkulta.

Me olimme aneemisessa tilassa. [...] Nyt esimerkiksi lasten huoltoa koskevat ratkaisut ovat täytäntöönpanokelpoisia kaikkialla Euroopassa.

Urpo Kangas

– Kansainvälisissä suhteissa perheoikeuden alalla vallitsi ennen EU-säännöksiä suunnaton normipula. On aina puhuttu normitulvasta, mutta perheoikeudessa kyse oli suuresta normipulasta.

– Me olimme aneemisessa tilassa. Meillä ei ollut oikeudellisia instrumentteja rajat ylittävien oikeusriitojen ratkaisemiksi. Nyt esimerkiksi lasten huoltoa koskevat ratkaisut ovat täytäntöönpanokelpoisia kaikkialla Euroopassa. Avioerojen tunnustaminenkin on nykyisin hyvin yksinkertaista.

Yhden suuren ja selkeän ongelman professori Kangas kuitenkin nostaa pöytään: etelä- ja keskieurooppalaisen arvokonservatismin.

– Eteläisen Euroopan katoliset valtiot – Puola mukaan lukien – tuskin ainakaan ihan kohta ovat valmiita vaikkapa sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Siihen menee vielä vuosikymmeniä.