Siiasta kerätään tietoja pikkujokia myöten – video

Suomessa kerätään tietoa vaellussiian elinoloista. Riistan- ja kalantutkimuslaitos kartoittaa siikakannan tilaa ja lisääntymisjokia Suomenlahdelta Perämeren pohjukkaan saakka. Nyt käydään läpi myös pikkujokia, joiden siikakantaa ei ole tutkittu koskaan aikaisemmin.

Kotimaa
Siian tutkimuspyyntiä Kuivajoella.
Riikka Rautiainen/ Yle
Pieni kalanpoikanen ja heiniä haavissa.
RKTL selvittää vaellussiikakannan tilaa tutkimalla rannikon jokia Suomenlahdelta Perämeren pohjukkaan asti.

Haavi tekee laajan kaaren Kuivajoessa ennen kuin tutkija Erkki Jokikokko nostaa sen ylös ja tarkistaa tilanteen. Saaliiksi pitäisi saada tutkimusta varten vastakuoriutuneita siianpoikasia, mutta heikolta näyttää.

– Kevät on aikaisessa, joten siianpoikaset eivät ole välttämättä vielä kuoriutuneet. Mutta odotellaan ja käydään täällä toistamiseen vähän myöhemmin, pohtii Jokikokko.

Tietoja päivitetään

Riista- ja kalalouden tutkimuslaitos kerää siiasta perustietoa, sillä esimerkiksi loheen verrattuna siiasta tiedetään vähän.

– Näin kattavasti siian poikastuotantoa ei ole selvitetty varmasti koskaan. Mukana on myös pikkujokia, joiden siikakannasta on lähinnä arvailuja, tai tietoja ei ole päivitetty vuosikymmeniin, luonnehtii Jokikokko.

Lapissa tutkijan urakka etenee Kuivajoelta Simojoelle, Viantiejoelle, Kemijoelle, Kaakamojoelle ja viimeisenä Tornionjoelle sitä mukaa, kun viimeisetkin joet vapautuvat jäistä ja tulvavesi kääntyy selvään laskuun.

– Suurin ongelma on se, että siian luonnontuotannon suuruutta ei tiedetä, mutta toivottavasti tämäkin työ osaltaan auttaa näiden tietojen kartuttamisessa.

Näin kattavasti siian poikastuotantoa ei ole selvitetty varmasti koskaan. Mukana on myös pikkujokia, joiden siikakannasta on lähinnä arvailuja.

Erkki Jokikokko

Vaellussiian poikastuotannon kartoitus tehdään erityisellä poikashaavilla. Selvitys kohdennetaan jokien alajuoksun virtapaikkoihin. Esimerkiksi Iin Kuivaniemellä koepyyntiä tehtiin kymmenessä paikassa ja yhdestä kohtaa poikasia yritettiin pyytää useamman haavin vedon verran.

Tornionjoki on ainutlaatuinen

RKTL:n mukaan jokialueiden elinympäristöissä tapahtuneet muutokset, kuten perkaukset ja veden laadun huononeminen, ovat yleisesti heikentäneet joissa ja niiden edustoilla lisääntyvien siikakantojen tilaa.

Kartoitustyö on osa laajempaa siian tutkimushanketta, joka sai alkunsa maa- ja metsätalousministeriön asettaman siikatyöryhmän mietinnöstä. Työryhmän tehtävänä oli antaa esityksiä siian kestävästä kalastuksesta ja siikakantojen vahvistamisesta.

Nyt kerättävää tutkimustietoa aiotaan käyttää lähivuosina tarvittaessa siikakantojen säätelyyn. Siikatyöryhmän mietintö herätti tuoreeltaan huolta esimerkiksi Tornionjokivarressa, jossa vaellussiikaa pyydetään lippoamalla.

Siikakantojen säätelyä pohtinut työryhmä ehdotti, että Merenkurkussa siikaa saisi pyytää muita alueita tiheämmillä verkoilla. Tutkija Erkki Jokikokon mukaan Tornionjoella lippoamalla pyydettävä kesäsiika on ainutlaatuinen.

– Kukkolankoskella päästään pyytämään kesäsiikaa jo juhannuksen jälkeen. Vastaavia siikakantoja on ollut myös muissakin isommissa joissa ennen niiden patoamista, mutta ne on jokien patoamisen vuoksi menetetty, muistuttaa Jokikokko.

– Tämän takia Tornionjoen siikakannan arvo on monessakin suhteessa erittäin tärkeä - jopa mittaamaton.