Lapset halutaan mukaan kirkkohäiden kaavaan

Naimisiinmeno ei ole vain kahden kauppa. Monesti mukana ovat myös lapset. Kirkolliskokousedustaja ja perheneuvoja Markku Orsila ehdottaa, että vihkikaavassa otettaisiin tulevaisuudessa myös lapset huomioon.

ilmiöt
Hääpari alttarilla
Mika Kanerva

Vihkikaava luterilaisessa kirkossa on viimeiset toista kymmentä vuotta pysynyt samana. Suunnilleen samantapaiset elementit ovat aina liittyneet vihkikaavaan.

Kirkolliskokousedustaja ja perheneuvoja Markku Orsila haluaa nyt muuttaa kaavaa niin, että mukaan otettaisiin myös lapset. Avioliitto ei ole pelkästään kahden kauppa, sillä mukana ovat usein lapset edellisistä suhteista.

Turussa käynnissä olevaan kirkolliskokoukseen on esitetty kolmea käytännön muutosehdotusta, joista voisi vihkimiseen ottaa koko paketin tai jonkun osan.

Yksi ehdotus on, että puolisoilta kysyttäisiin, ottavatko he huomioon myös toistensa lapset. Kysymys esitettäisiin sen jälkeen kun puolisot ovat sanoneet toisilleen tahdon.

Toinen vaihtoehto olisi, että kun aviopari siunataan vihkimisen jälkeen, niin lapset osallistuisivat myös siunaamiseen kirkon alttarilla.

Kolmantena on ehdotus näistä siunaamisen sanoista, jotka olisi muokattu siihen malliin, että myös lapset otettaisiin huomioon, listaa Orsila.

Tarkoitus on herättää keskustelua perheistä ja lapsista

Orsila muistuttaa, että tällä kaikella on tarkoitus korostaa etukäteiskeskustelua ja sen merkitystä.

– Nämä ovat herkkiä asioita. Tämä olisi myös signaali, että on hyvä puhua siitä, mitä tapahtuu, kuin aikuiset menevät naimisiin.

Markku Orsila sai idean uusperheiden liiton kautta.

– Kun kuulin, että tällainen idea on kehitetty kymmenkunta vuotta sitten, niin halusin tuoda sen jotenkin tähän kirkon päätöksentekoon mukaan.

– Uskon ja toivon, että aloite menee läpi. Joka tapauksessa näen, että se synnyttää keskustelua perheistä ja lapsista kirkon sisällä ja ehkä myös laajemmin yhteiskunnassa.

Avioliittolain muutos saattaisi muuttaa myös kirkon juridista oikeutta

Aviolliitto ja sen merkitys puhuttaa kirkossa myös laajemmin: Mikäli eduskunta tulevaisuudessa tekee muutoksen avioliittolakiin, keskustelu kirkkohäistä tulee varmasti yltymään. Yksi mahdollisista vaihtoehdoista on se, jossa avioliiton juridinen puoli tapahtuisi maistraatissa ja kirkossa hoidettaisiin erillinen siunaus. Tällainen käytäntö on monissa eurooppalaisissa maissa.

Vielä tällä hetkellä kirkolla on avioliitossa juridinen tehtävä. Näin on muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla, joilla on vihkimisoikeus.

– En ajattele, että se olisi kirkolta pois, jos tätä juridista oikeutta ei olisi. Mutta myös kirkon jäsenillä on pitkä traditio, jossa halutaan kirkkovihkiminen. Jos asia nousee keskusteluun eduskunnan päätösten myötä, niin sitten kirkossa joudutaan keskustelemaan, merkitseekö se muutoksia tässä tai muussa suhteessa. Mutta se on sitten sen ajan asia, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen.