1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Pihtiputaalta löytyy erämaa kirkonkylästä ja bändikerhoja sivukylistä - kuuntele jutut ja katso kuvat

Yle Keski-Suomen Radio kylässä -kiertue löysi Pihtiputaalta luonnonrauhaa kirkonkylän laidalta ja vireää bänditoimintaa Muurasjärveltä. Sieltä löytyy myös yritys, joka urakoi suuria betonikohteita pysäköintitaloista tuulivoimaloihin Inarista Helsinkiin.

Komea ponttoonisilta ylittää Heinäjoen. Täällä voi hyvällä tuurilla nähdä valkokaulushaikaran. Kuva: Arvo Vuorela / Yle

Heinäjoen luontoreitti Pihtiputaan kirkonkylän laidalla on Martti Koljosen ja rotaryaktiivien voimannäyte. 2007 kesällä Martti rakensi yksin reitin alkuosan. Reitin laajennus sinetöityi, kun Martti kutsui rotaryklubin ahkerat miehet savusaunomaan Heinäjoelle.

Laajennettu luontoreitti avataan virallisesti 2.8.2014. Silloin on takana 2.000 tunnin ja 65.000 euron talkoourakka.

Heinäjoki on tunnettu kalanpoikastuotantoalueena sekä harvinaisen kaulushaikaran kotipaikkana.

Markku Niemelä (vas.), Martti Koljonen, Asmo Koljonen ja Pentti Hytönen pitävät huolta Heinäjoen luontoreitistä.
Arvo Vuorela tapasi Heinäjoen luontoaktiivit Markku Niemelän, Martti Koljosen ja Pentti Hytösen. Nokipannukahvit keitti Asmo Koljonen.

Betonirakenteita Muurasjärveltä koko Suomeen

Keski-Suomen Betonirakenne Pihtiputaan Muurasjärvellä ei pidä meteliä itsestään, vaikka on miltei markkinajohtaja alallaan. Yhtiö on erikoistunut paikallavalettuihin rakenteisiin. Tällä hetkellä pääpaukut on ohjattu tuulivoimaloiden rakenteisiin.

KSBR urakoi koko Suomessa Helsingistä Inariin. Euromääräisesti suurin urakka on ollut Saamelaiskulttuurikeskus Inarissa. Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu kulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Yhtiö on urakoinut myös paljon pysäköintitaloja.

2004 perustettua yritystä luotsaa ilman pukuja ja solmiota Tuomas Skantz. Auton mittariin kertyy parhaimmillaan vuodessa 12.000 työkilometriä. Pääkopan hän tyhjentää harrastamalla ralliautoilua.

Tuomas Skantz johtaa Keski-Suomen Betonirakennetta ilman kravattia ja ajaa tarvittaessa 120.000 työkilometriä vuodessa.
Keski-Suomen Betonirakenne keskittyy nyt tuulivoimapuistojen urakointiin. Kohteita on mm. Luhangassa, Siikajoella ja Sodankylässä.

Muurasjärven kylässä jo kolme bändikerhoa

Pihtiputaan musiikkiyhdistys PoPi laajeni syskyllä 2012 pienelle sivukylälle, Muurasjärvelle. Paluumuuttajat Tiia ja Teppo Jämsen perustivat koululaisille kaksi bändikerhoa. Keväällä 2014 aloitti jo kolmas kerho. Nuoria soittajia bändeistä löytyy yli 20.

Tiia Jämsenin mukaan bändikerhot ovat osoitus pienen kylän yhteisöllisyydestä. Nuorien on helppo tulla kerhoon, joka tarjoaa tilat, soittimet ja välineet musisointiin.

Tiia Jämsen (vas.) vetää bändikerhoa Muurasjärvellä. Aktiivisia kerholaisia ovat Miina Hytönen ja Veera Ylälehto.
Bändikerhovetäjä Tiia Jämsen, Angels -tyttöbändin basisti Miina Hytönen ja Toy Soldiers -yhtyeen laulaja Veera Ylälehto valmiina haastatteluun.

Harrikkaporukkaa yhdistää ääni ja yhteisöllisyys

– Sitä tuntee olevansa vapaa, kun menee tiellä ja tuuli suhisee korvissa, kuvaa moottoripyöräharrastustaan pihtiputaalainen Lassi Koskenvuori. Nykyisin Lassi ajaa Harley Davidsonilla, mutta vakuuttaa japanilaisilla pyörilläkin ajaneena, että pyörä kuin pyörä toimii.

Lassi muutti 2006 Pihtiputaalle "ruuanlaittajan" perässä. Armeijasta eläkkeelle jäänyt Koskenvuori viihtyy Putaalla. Rönnynkylällä onnistuu hyvin myös auringon pilvikerroksissa aiheuttamien haloilmiöiden kuvaaminen.

Lassi Koskenvuori moottoripyöräilee joka syyskesä Saariselälle Jänkhällä jytisee -kokoontumiseen.
Lassi Koskenvuori on Harrikkakuski, joka harrastaa halokuvausta.

Elämäjärven kyläkirja keräsi muistitiedot talteen

Elämäjärvi Kolmesataa savua -kirja kokosi kansiin kylän vanhimman polven muistitiedot. Kirjan nimi juontaa juurensa Elämäjärven, Peningin ja Rönnin noin 300 asuttuun taloon eli savuun. Tarinat kerättiin haastattelemalla ikäihmisiä savusta savuun.

Tuija Siidorow toimitti aineistosta 240-sivuisen kirjan. Tarinoiden lisäksi kirja kurkottaa kylän kivikautiseen historiaan sekä sisältää runsaasti kuvia ja karttaliitteen. Titta Puurunen ja Mikko Maasola haastattelivat Siidorowia ja kirjatoimikunnan vetäjää Kari Parkkosta Pihtiputaan kirjastossa.

Elämäjärvi -kirjan takakannen taskusta löytyy selkeä kyläkartta.
Elämäjärvi -kirjan takakannen taskusta löytyy selkeä kyläkartta.

Pihtiputaan Pelimannit taltioi paikallisia kansansävelmiä

Pihtiputaan Pelimannit julkaisi huhtikuussa 2014 levyllisen paikallista kansanmusiikkia. Edesmenneiden kansanpelimannien sävellykset taltioitiin livenä ja ulkomuistista ilman nuotteja Kari Parkkosen kotona.

Levyltä löytyy mm. useita Eemil Koljosen sävellyksiä. Hän oli vuonna 1969 perustamassa Pihtiputaan Pelimanneja. Livelevyllä Pelimanneissa musisoivat Seppo Argillander, Jorma Pasanen, Pauli Kananen, Kari Pakkonen ja hänen poikansa Ville ja Pete Parkkonen.

– Poikien vastuulle annettiin pimpparauta ja pyykkilauta, kertoo isä-Kari Titta Puurusen ja Mikko Maasolan haastattelussa.

Pihtiputaan Pelimannien livelevy äänitettiin ilman nuotteja Kari Parkkosen kotona Elämäjärvellä.
Levyltä löytyvät soivat tarinat mm. pontikankeitosta ja hukkuneesta pojasta.

Terttu leiponut ruislimppuja torille kohta 30 vuotta

Terttu Kinnunen on liki 30 vuotta myynyt leipää perjantaisin Pihtiputaan torilla. Ruisleivät, pullat ja Hanna-tädin kakut hän leipoo kotona leipähuoneessa Keihärinkoskella ja paistaa ne puu-uunissa.

30 vuoden aikana torimyyjien määrä on vähentynyt. Asiakkaita on onneksi riittänyt. Etenkin kesäaikana on vilkasta, kun kesäasukkaat saapuvat mökeilleen. Titta Puurunen ja Mikko Maasola tapasivat Tertun kesken toripäivän.

Kerttu Kinnunen on myynyt ruislimppuja Pihtiputaan torilla liki 30 vuotta.
Kerttu Kinnunen leipoo toriherkut kotonaan Keihärinkoskella.

Katso kuvagalleria Pihtiputaalta