Syken tutkija: Turpeennoston vaikutukset järvien pohjiin "suurelta osin arvailujen ja uskomusten varassa"

Turpeennoston päästöarvioiden suuruusluokka on oikea, mutta vaikutukset erityisesti vesien pohjiin tunnetaan huonosti, arvioi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kaisa Heikkinen. Hänen mielestään SLL:n keväällä esittämät turvehuijaussyytökset ovat turhan kärjistettyjä, mutta heijastavat suurta tiedonpuutetta.

luonto
Vesi valuu turpeennostosuon tulvapadon yli ukkoskuuron jälkeen. Kuva on osa SLL:n keräämää aineistoa.
Vesi valuu turpeennostosuon tulvapadon yli ukkoskuuron jälkeen. Kuva on osa SLL:n keräämää aineistoa.Jukka Pulkkinen

Suomen luonnonsuojeluliitto kokosi keväällä ympäristöhuijauskampanjaan osin aiemmin julkaisemattomia tilastoja ja kuvia turpeennostosoilta. Liiton mukaan ne osoittavat todeksi vanhan väitteen, jonka mukaan turpeennoston vesistöpäästöistä vain murto-osa näkyy ympäristöarvioissa ja mittauksissa.

Suomen suurin turpeennostaja Vapo toimitti selvityksestä järjestettyyn tiedotustilaisuuteen oman vastineensa, jossa myöntää osan puutteista, mutta kiistää suuren osan.

"Liian vähän tietoa vaikutuksista vesien pohjiin"

Yle Uutiset pyysi Suomen ympäristökeskukselta alan parasta asiantuntijaa, joka voisi arvioida SLL:n esittämän arvostelun paikkansapitävyyttä. Syke istutti vastaajan penkille erikoistutkija Kaisa Heikkisen, joka on keskittynyt urallaan erityisesti turpennostoalueiden vesien puhdistusmenetelmiin.

- SLL:n aineisto osoittaa yleisellä tasolla, että vieläkin käytössä on liian vähän tietoa siitä, kuinka paljon turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa pohjien liettymistä tuotantoalueen alapuolisilla vesistöalueilla. Tällä hetkellä ollaan suurelta osin arvailujen ja uskomusten varassa. Aiheesta käytävä hyvin kärjekäs keskustelu heijastaa mielestäni juuri tätä. Muuten turvetuotannon vesistövaikutukisa on tutkittu jo verraten paljon.

Heikkinen korostaa erityisesti turpeennostoalueiden lähivesien tutkimisen tarpeellisuutta.

- Se on niillä alueilla asuvien ihmisten oikeusturvan kannalta tärkeä asia, että kuormitus mitataan mahdollisimman tarkasti ja tietoa tulisi sen verran, että tiedetään, kuinka paljon esimerkiksi järven pohjassa liettymistä tapahtuu. Nyt se on vähän sellaista hakuammuntaa.

Pohjan liettymisen seurauksena kalojen lisääntyminen voi vaikeutua ja pohjaan sitoutuneet ravinteet voivat liueta vesiä rehevöittämään.

Turpeennoston lisäksi Suomen vesien tilaa huonontavat muunmuassa metsäojista, pelloilta, sekä kaivosten, tehtaiden ja kotien jätevesistä tulevat päästöt. Myös luonto itsessään muuttaa vesistöjä. Jos joen, järven tai merialueen tila huononee, syyllisiä on joskus vaikea selvittää ja erotella.

"SLL:n väite on turhan kärjistetty"

Luonnonsuojeluliiton mukaan viimeistään nyt esille nostetut tapaukset osoittavat, että turpeennoston päästömittauksissa näkyy vain kymmenesosa merkittävimmistä päästöistä. Ja tämä osin jopa tietoisen harhautuksen takia. Vaikka erikoistutkija tunnistaa tukun ongelmia, näin voimakkaaseen arvosteluun hän ei yhdy.

- Luonnonsuojeluliiton väite on turhan kärjistetty. Turvetuotannon vesistöpäästöjen arvioinnissa on vaikeuksia erityisesti tulvakausina, mutta täysin harhapoluilla ei olla. Ei ole jotakin sellaista kuormitusta, jota ei ole huomioitu ollenkaan. Päästöjen suuruusluokka on tiedossa, mutta arvioinnin tarkentamiselle on sijaa.

Tulvamittaus on parista tunnista kiinni

Veden määrää ja haitta-aineiden pitoisuuksia voidaan mitata joko jatkuvatoimisilla mittareilla tai määrätyin väliajoin otettavien näytteiden perusteella. Näytteenottovälit ovat tyypillisesti viikkoja tai päiviä. Luonnonsuojeluliiton mielestä päästömittauksen satunnaisuus pitää rankkasateden ja lumen sulamisen aiheuttamien tulvien päästöt piilossa.

SLL:n julkaisemassa aineistossa on alustavia tuloksia sekä veden määrän että laadun jatkuvatoimisista mittauksista. Niissä näkyvät rankkasateiden aiheuttamien tulvien aiheuttamat terävät ja lyhytaikaiset päästöpiikit. Vapon mielestä keskeneräisistä tuloksista ei voi vielä vetää päteviä johtopäätöksiä. SLL puheenjohtaja Risto Sulkava myöntää, että käyrä on seitsemän kertaa liian korkea, mutta korjauksen jälkeenkin tulvapiikin päästöt ovat satakertaiset normaalitilanteeseen verrattuna.

Heikkinen ei lähde arvioimaan yksittäisiä mittauksia, mutta tunnistaa periaatteen. Erikoistutkijan mukaan päästömittauksen ajoitus voi olla parista tunnista kiinni, kun rankkasade iskee suolle. Kiintoainepitoisuudet ovat erittäin korkealla heti virtaaman noustessa, mutta tasaantuvat nopeasti, vaikka veden virta jatkuisi vuolaana.

- Kun turvekenttä on kuivattu, niin rankkasateen vettä on hirveän vaikea saada menemään siitä läpi. Se huuhtelee sen pinnan ja ne kuivatut turvehiukkaset. Kyllä se on erityinen ongelma turvetuotannolle. Metsäojitusalue tai pelto ei käyttäydy aivan samalla tavalla. Tämäkin on sellainen asia mitä pitäisi tarkemmin selventää.

Turpeennostoalueelta tuleva samea vesi (ylhäältä) yhdistyy metsäojasta valuvaan tummaan veteen (vasemmalta) tulvapiikin jälkeen Multialla.
Turpeennostoalueelta tuleva samea vesi (ylhäältä) yhdistyy metsäojasta valuvaan tummaan veteen (vasemmalta) tulvapiikin jälkeen Multialla.Jaakko Koppinen

Erikoistutkijan mielestä tulvakausien aikaisessa päästötarkkailussa on vielä ongelmia. Samankaltaisia ongelmia on myös maa- ja metsätaloudessa.

- Turpeennoston ongelmat on kuitenkin jo havaittu. Monella turpeennostosuolla on jo käytössä lähtevän veden määrän jatkuvatoiminen mittaus. Myös veden laadun jatkuvatoimisesta mittauksesta on hankittu kokemuksia ja päästötarkkailua ollaan tältäkin osin kehittämässä. Jatkossa myös veden laatua jatkuvatoimisesti mittaavien laitteistojen käyttö todennäköisesti lisääntyy.

Päästöjä valuu myös mittareiden ohi

Ajoitus ei ole ainoa ongelma, kun mitataan tulva-ajan päästöjä. SLL:n aineistossa on kuvia turpeennostosoista tulvaveden vallassa. Väite on, että vettä valuu hallitsemattomasti myös mittareiden ohi. Vastineessaan Vapo myöntää, että ohijuoksutuksiin joudutaan joskus turvautumaan, mutta yhtiö helpottaa ongelmaa rakentamalla lisää mm. laskeutusaltaita ja kasvillisuuskenttiä.

- Periaatteessahan sen pitäisi mennä niin, että vedet menevät sieltä missä niitä mitataan. En tunne esityksessä kuvattuja alueita, joten en lähde ottamaan niihin kantaa. Mutta jos on selvästi havaittu, että vedet menevät ohijuoksutuksena tai muuten, niin eihän niitä voi silloin kiistää, sanoo erikoistutkija Heikkinen.

Kevättulva on peittänyt turpeennostosuon Siiranviidalla. Suo ei ole Vapon turpeentuotantoalue.
Kevättulva on peittänyt turpeennostosuon Siiranviidalla. Suo ei ole Vapon turpeentuotantoalue.Yrjö Takkinen

"En usko että hakemuksissa voisi olla mitä tahansa hölynpölyä"

Päästömittaukset ovat avainasemassa, kun arvioidaan turpeennoston tulevia ja toteutuneita päästöjä vesistöihin. Turpeennostajan tai tämän alihankkijan tekemät arviot ja mittaukset toimitetaan Ely-keskuksille. Luonnonsuojeluliiton usko on mennyt niin turpeennostajiin kuin viranomaisiinkin. Heikkinen on sanoissaan varovainen.

- Tämä on hirveän vaikea asia. Toivottavasti turveyhtiöt tekevät arviot niin tarkasti, että niihin voi luottaa. Ja kyllähän lupaviranomaiset katsovat ja tarkistavat ne. Luottaisin siihen, että asiantuntijat, jotka näitä miettivät, ottavat ne [epävarmuustekijät] huomioon. En oikein usko siihenkään, että siellä ihan mitä tahansa hölynpölyä voisi olla.

Heikkinen korostaa useaan otteeseen, että tietoa pohjien liettymisestä pitäisi olla enemmän. Tosin hän pelkää myös sitä, että jos päästömittauksiin ja vaikutusten seurantaan panostetaan liian paljon, se on pois työstä, joka pyrkii vähentämään päästöjä. Kysymyksistä viimeinen tuntuu olevan vaikein.

Miten on mahdollista, että tietoa on niin vähän, vaikka turvetta on nostettu jo vuosikymmeniä?

- No niin justiinsa, Heikkinen naurahtaa vaikeana. Sitäpä sitä sietää sitten miettiäkin.

_Kaikki jutussa käytetyt kuvat ovat SLL:n kokoamasta aineistosta. SLL:n aineistoon voit tutustua tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun). Vapon vastineen voit ladata pdf-tiedostona (siirryt toiseen palveluun)._