1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomessa presidentti ei saa helposti kasvojaan kolikkoon

Siinä missä Luxemburgissa jokaisessa eurokolikossa on suurruhtinaan kasvot, Suomessa oma euro on presidenteistä vain Mannerheimilla. Eurot kertovat varsin tarkasti, mikä kussakin maassa on arvossa.

ilmiöt
Eri maiden juhlarahoja.
Elina Kinos / Yle

Vaikka euro on 22 valtion yhteinen valuutta, eurokolikot ovat varsin erinäköisiä eri maissa: kukin euromaa saa päättää kolikon kruunupuolen aiheen itse. Käytännössä kolikoihin on nostettu tärkeiksi koettuja aiheita eli kolikot kertovat, mitä kussakin maassa arvostetaan.

Kaksi viiden euron erikoisjuihlarahaa, aihe Pohjolan luonto.
Luontoa on tallennettu muun muassa viiden euron juhlarahoihin.Suomen Rahapaja Oy

– Esimerkiksi Benelux-maiden eli Hollannin, Belgian ja Luxemburgin kolikoista näkee, että hallitsijat ovat olleet ja ovat tärkeitä julkisuuskuvan kannalta, keräilyrahoja myyvä Matti Hänninen kertoo.

Monen maan kulloisetkin hallitsijat voikin tarkastaa kolikoista. Vielä viime vuonna Hollannissa kolikoihin painettiin kuningatar Beatrix I:n kuva, tänä vuonna painetuissa kolikoissa komeilee William I.

– Luxemburgissa on laki, että jokaisessa kolikossa on oltava suurherttuan kuva. Tästä seurasi hämmennystä, kun vuonna 2007 julkaistiin joka maassa samannäköisiä erikoiskolikoita, niin Luxemburgissa kolikoihin painettiin hallitsijan kuva ihan pienellä täplällä. Seurasi satoja soittoja ihmisiltä, että heillä on viallinen kolikko, Hänninen kertoo.

Suomessa kukoistaa luonto ja jääkiekko

Suomessa vallanpitäjiä ei ole tallennettu kolikoihin, vaan aiheet on nostettu luonnosta. Euron kolikossa lentää joutsen ja kahden euron kolikossa kukkii lakka.

Armi Ratian juhlaraha.
Osa erikoiskolikoista on väritettyjä.Suomen Rahapaja

– Jos Keski-Suomella olisi oma kolikko, siihen painettaisiin vettä, joko Päijännettä tai Vaajakosken virtaa, Matti Hänninen hymyilee.

Kasvoja Suomessa on painettu vain juhlarahoihin. Omat euronsa ovat saaneet muun muassa F.E. Sillanpää, Mika Waltari, Helene Schjerfbeck ja Armi Ratia. Presidenteistä oman euronsa on saanut vain Mannerheim.

Erikoiskolikoiden ja juhlarahojen aiheet ovat käyttörahoja monipuolisempia. Suomessa kolikoilla on kunnioitettu muun muassa tasa-arvoa, tieteellistä tutkimusta, elokuvataidetta ja maakuntia. Urheilukilpailut ovat poikineet useita kolikoita, kuten niin sanotun Jutin vitosen vuonna 2003 käytyjen jääkiekon MM-kisojen aikaan. Jos euroja lasketaan, Suomessa jääkiekko on huomattavasti kovemmassa huudossa kuin politiikka.

Erikoiseuron arvo voi olla tuhansia euroja

Keräilijöitä kiehtovat etenkin kahdeneuron erikoiskolikot, jotka käyvät hyvin kaupaksi.

Grace Kellyn kuvalla oleva 2 euron kolikko voi maksaa jopa tuhatkertaisen hinnan.

Matti Hänninen

– Monacon 2007 vuoden Grace Kellyn kuvalla oleva kahden euron erikoiskolikko voi maksaa jopa tuhatkertaisen hinnan nimellisarvoon verrattuna. Kolikoita tehtiin 20 001 kappaletta, joista ruhtinas Albert otti itselleen saman tien 5 000 kappaletta, ja on jakanut niitä vierailleen lahjaksi, Matti Hänninen kertoo.

Matin Markassa Jyväskylän Vaajakoskella on kaupan satojatuhansia seteleitä ja kolikoita. Euron käyttöönotto kasvatti valikoimaa kilokaupalla.

– Ensin ryhdyttiin keräämään euroja ja sitten innostus kasvoi, että hei pitäähän sitä vanhoja markkojakin, Hänninen kertoo.

Eurot kiinnostavat myös  nuoria ja naisia

Eurot ovat houkutelleet myös entistä laajempaa keräilijäkuntaa.

– Ennen kolikoiden kerääminen oli vanhojen ukkojen harrastus, nyt mukana on naisia ja nuoria, Hänninen toteaa.

Matin Markan kalleimmat aarteet eivät kuitenkaan ole euroja.

– 25 pennin kolikko vuodelta 1876, jota on tehty 1 200 kappaletta eli lyöntimäärä on erittäin pieni. Toinen on hopeamarkka 1866, mikä ei ole kuin 5 eurion kolikko tavallisen kuntoisena, mutta ensilyöntinä 5000 euron arvoinen.

Lue seuraavaksi