Nuoret meppiehdokkaat pyrkivät parlamenttiin pienellä budjetilla

Nuoret suomalaispoliitikot tahtovat romuttaa mielikuvan EU-parlamentista poliitikkojen eläköitymispaikkana. Tulevissa eurovaaleissa parlamenttiin pyrkii Suomesta aiempaa enemmän nuoria. Eniten alle 30-vuotiaita ehdokkaita on keskustalla ja piraattipuolueella.

politiikka
Eurovaalien katumainoksia Helsingissä.
Eurovaalien katumainokset pystytettiin Helsingissä keskiviikkona.Jussi Nukari / Lehtikuva

Yhteensä puolueiden listoilta löytyy 38 alle 30-vuotiasta ehdokasta, kun viime vaaleissa heitä oli vain 29. Eniten alle 30-vuotiaita ehdokkaita on keskustalla ja piraattipuolueella, molemmilla viisi.

Nuorten ehdokkaiden joukossa on myös useita nimiä puolueiden johtotehtävistä. Europarlamenttiin pyrkivät vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, 27, vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto, 29, vihreiden nuorten puheenjohtaja Maria Ohisalo, 28, perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo, 27, SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio, 27, ja piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti, 26.

Piraattipuolueen Apajalahti arvelee, että nuorten ehdokkaiden lisääntynyt määrä on seurausta vuoden 2011 eduskuntavaaleista, jolloin alle 30-vuotiaiden edustajien määrä nousi kahdesta edustajasta yhdeksään.

– Siitä vaalituloksesta tuli viitteitä puolueille, että nuoretkin voi saada ääniä.

Pienet budjetit mutta paljon asiaa

Monilla nuorilla ehdokkailla vaalikampanjaa tehdään pienellä budjetilla ja pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Nuorten ehdokkaiden budjetit vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta 30 000 euroon.

Vihreiden ehdokkaan Ozan Yanarin, 26, budjetti on noin kahdeksan tuhatta euroa. Sen avulla on painettu flyereita, teetetty mainoksia ja matkustettu eri puolilla Suomea. Vaalikampanjoinnin kalleus yllätti Yanarin.

– Se miten paljon rahaa kuluu, on ihan uskomatonta.

Vasemmisoliiton Li Anderssonin käytössä on noin 30 000 euroa, josta osa on kulunut perinteisen vaalilehden tekemiseen.

– Vaalilehti antaa tilaa avata teemoja laajemmin ja sen avulla tavoittaa myös hyvin ihmisiä aamuruuhkassa. Toki julkaisemme lehden myös netissä.

Toukokuun 25. päivä järjestettävissä eurovaaleissa äänestämään pääsevät ensimmäistä kertaa EU-Suomeen syntyneet nuoret. Li Andersson on huomannut, että nuoria puhuttavat tulevaisuuden teemat – miten ratkaista useita maita vaivaava nuorisotyöttömyys ja mikä on Euroopan tulevaisuus talouskriisin jälkeen.

– Näissä vaaleissa on itse asiassa puhuttu nimenomaan europolitiikasta enemmän kuin aikaisemmin. Uskon vankasti siihen, että nuoria kiinnostaa Eurooppa ja europolitiikka.

Myös Ozan Yanar on huomannut, että asiaosaamista tarvitaan, jos haluaa olla uskottava ehdokas.

– Kukaan ei halua äänestää ehdokasta joka ei tiedä asioista mitään.

Nuoret mepit parlamentin poikkeus

Euroopan parlamenttiin valittavista 751 jäsenestä vain 13 valitaan Suomesta. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2009 suomalaisehdokas tarvitsi lähemmäs 40 000 ääntä läpipääsyyn. Ainoana alle 30-vuotiaana sen sai kerättyä keskustan Riikka Pakarinen (ent. Manner). Eurooppalaisia meppi-ikätovereita hänellä on ollut vain muutamia.

Riikka Pakarinen uskoo, että nuorilla eurovaaliehdokkailla on täysi mahdollisuus läpimenoon.

– Jos ajatellaan minun kampanjaa, niin harvapa olisi kuukautta ennen vaaleja arvannut, että menen läpi.

Pakarisen mukaan pienelläkin eurovaalibudjetilla voi saada hyvän tuloksen.

– Minun kampanjani keskittyi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Jos on tarpeeksi kova tuki jollakin alueella, niin se voi riittää. Ja se on jopa parempi, sillä jos on vain tietty määrä rahaa, niin sen voi keskittää.