Kiivas keskustelu Lieksan maahanmuutosta Ylen maakuntaradiossa

Yle Pohjois-Karjalan suorassa lähetyksessä torstaina aamupäivällä käytiin kiivas ja kuuma keskustelu Lieksan maahanmuuttotilanteesta. Puheeksi nousivat muun muassa autioituvat lähiöt, kielletyt keskustelun aiheet, sosiaalitukien jakoperusteet ja se, kuka kutsui aikoinaan Lieksaan yli 400 maahanmuuttajaa.

Lieksa
Lieksan pääkadun liikenneympyrä.jpg
Lieksan kaupunkikeskus ry huolehtii muun muasa siitä, että Lieksan pääkadun varrella on yrityksiä ja tapahtumia. Yle / Tapio Laakkonen

Yle Pohjois-Karjalassa käytiin torstaina aamupäivällä kipakka keskustelu Lieksan maahanmuuttotilanteesta. Keskustelun evääksi oli pyydetty etukäteen kysymyksiä kuuntelijoilta.

Maakuntaradion suorassa lähetyksessä Lieksan Kristillisellä Opistolla olivat mukana kaupunginjohtaja Esko Lehto, perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Martti Laatikainen, entinen keskustan kaupunginvaltuutettu Veijo Ikonen, sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ja opiston apulaisrehtori Jannamari Tillonen.

Lieksaan on muuttanut muutaman vuoden aikana yli 400 pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, joista suurin osa on somaleja.

Maahanmuuttajien kotoutuminen noin 12 000 tuhannen asukkaan itäiseen erämaakaupunkiin ei ole sujunut ongelmitta, ei myöskään kantaväestön sopeutuminen nopealla tahdilla kasvaneeseen mustaan vähemmistöön.

Keskustelun alussa olivat eniten äänessä Martti Laatikainen ja Veijo Ikonen, ja esille nousi muun muassa huoli Lieksan asuinlähiöiden tilanteesta.

Lähiöt autioituvat 

Maahanmuuttajista valtaosa asuu kunnallisissa vuokrataloissa kaupungin eri lähiöissä, esimerkiksi Mähkössä Reunatiellä.

– Ihmiset soittavat ja valittavat. Lähiöt autioituvat yksistään maahanmuuttajien asuntoalueiksi. Jos normaali ihminen, sanotaan lieksansuomalainen valittaa näiden maahanmuuttajien metelistä, niin se on lieksalaisen vika, Martti Laatikainen kertoi.

Pitääkö vaieta?

Laatikaisen mukaan Reunatie on autioitunut lähes kokonaan peruslieksalaisista.

– Paljon olen joutunut käymään katsomassa, kun veronmaksaja soittaa, että taas siellä on paikkoja säretty ja sitä ja tätä tehty, jota media ei missään nimessä julkase. Ollaan hiljaa. Minun kans on käsketty vaieta näistä asioista, mutta minulla on oikeus tuoda nämä asiat julki. Muun muassa teollisuuskylän päiväkoti. Ei venäläinen tykistö talvisota-aikaan särkenyt niin pahaksi, kun oli nyt säretty. Tästä asiasta käskettiin kanssa vaieta, Laatikainen jyrisi.

He on niin ku parempaa kansaa kuin lieksalaiset

Martti Laatikainen

– Osa on varmasti fiksuu kansalaista, mutta suurin osa erittäin ylimielistä. He on niin ku parempaa kansaa kuin lieksalaiset, Laatikainen tiivisti näkemyksensä.

Kunnalliset luottamustehtävät Lieksassa jättänyt Veijo Ikonen oli samoilla linjoilla Laatikaisen kanssa.

– Ne jotka uskaltaa olla äänessä, niin on aina tutkimuspyynnöt perässä. Sitten on porukka, joka oikein kyttää, mitä keskustellaan esimerkiksi citymarketin käytävillä. Huomaa kun ihmiset tulee keskustelemaan, niin kaikilla pyörii pää, onko ympärillä kuulijoita. Ei kärsi keskustella, Ikonen kuvaili.

Medialle risuja

– Kyllähän täällä tapahtuu. Meillä on täällä puolueeton paikallislehti, josta pitäisi sana puolueeton heittää kokonaan pois, koska paljon tapahtuu maahanmuuttajien toimesta, mutta näitä ei kerrota. Viime aikoina on pikkusen parannusta tullut, mutta kyllä se näin on, että kuntalaiset ei totuutta saa ainakaan lehden kautta, Ikonen sanoi.

Ikonen antaa sapiskaa myös Yle Pohjois-Karjalalle, joka uutisoi hiljattain, miten jotkut lieksalaiset kyttäävät, uhkailevat ja kiusaavat maahanmuuttajien asioita hoitavia kaupungin sosiaaliviranomaisia.

Näyttää, että meitä kotoutetaan Afrikan Sarven olosuhteisiin soveltuviksi.  

Veijo Ikonen

– Minua ihmetyttää tällä hetkellä se, että virkamiehet haluaa olla televisiokuvaruudussa aika usein kertomassa. Kyllä tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, että tässä saa olla varpaillaan itekin koko ajan.

Ikonen sanoi, että Lieksassa tilanne on vuoden 2009 jälkeen - jolloin maahanmuutto alkoi - kääntynyt jopa nurinkuriseksi.

– Nythän on käynyt näin, että maahanmuuttajat pitäisi kotouttaa, mutta minusta Lieksan Lehden toimittaja kirjoitti hyvin, jotta ketä täällä kotoutetaan? Näyttää, että meitä kotoutetaan Afrikan Sarven olosuhteisiin soveltuviksi.

Ketään ei kutsuttu

Hyvin yleinen kysymys on: "Miksi Lieksaan on otettu näin paljon maahanmuuttajia?" Kaupunginjohatja Esko Lehto sanoo, että kysymys sisältää itsessään jo vastauksen, joka on väärä.

Pitää muistaa, että oleskeluluvan saaneilla ihmisillä on Suomen lakien mukaan vapaa muutto-oikeus.

Esko Lehto

– Tänne ei ole otettu yhtään. Ottaminenhan tarkoittaa sitä, että olisi tehty päätös, ja joku olisi lähettänyt kutsun.

– Pitää muistaa, että oleskeluluvan saaneilla ihmisillä on Suomen lakien mukaan vapaa muutto-oikeus. Vastaanottokeskuksissa on ollut sosiaalialan ihmisiä, joiden työhön on kuulunut kertoa, missä päin Suomea on vapaita asuntoja. Pohjois-Karjalassa eniten vapaita vuokra-asuntoja oli Lieksassa, Lehto kertoi.

Kaupungin tulehtuneesta ilmapiiristä kertoo paljon se, että radiokeskustelussakin alettiin vielä etsiä syyllistä siihen, kuka oli pistänyt 2000-luvun lopulla internettiin ja esimerkiksi Helsingin Sanomiin ilmoituksia Lieksan Vuokratalot Oy:n tyhjistä asunnoista.

Suomen opissa

Lieksan Kristillisessä Opistossa maahanmuuttajat opiskelevat muun muassa suomea. Apulaisrehtori Jannamari Tillonen kertoi, että opiskelijoilla on hyvin erilaiset valmiudet opintoihin.

– Lähtökohdat ovat hyvin moninaiset. Osa tulee luku- ja kirjoitustaidottomina meille. Osalla on taidot ja joitakin opintoja käytynä kotimaassa. Porukka on hyvin kirjava.

Meidän päätyö on kielikoulutuksessa se kotouttaminen.

Jannamari Tillonen

Mitä oppilaitokset tekevät kotouttamisen hyväksi?

– Meidän päätyö on kielikoulutuksessa se kotouttaminen. Kotoutuminen on hyvin vaikeata, jos ei osaa kieltä, Tillonen sanoi.

Millaisia avustuksia?

Maahanmuuttajien saamat sosiaaliset etuudet on varmasti kuumin puheenaihe Lieksassa. Kohdellaanko heitä toisin kuin kantaväestöä? Saako somalinainen huntukankaaseenkin erityisen avustuksen?

Mutta pelisäännöt ovat aivan samat.

Soile Syrjäläinen

– Tämä on legenda, mikä täällä liikkuu, että me jakaisimme maahanmuuttajille tukea ihan eri perusteilla. Tämä ei pidä paikkaansa. Asia on tutkittu hyvin monta kertaa, sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen totesi.

– Totta kai silloin kun tänne tullaan ja ollaan puilla paljailla, niin se lähtötilanne on erilainen kuin kantaväestön suhteen. Mutta pelisäännöt ovat aivan samat, Syrjäläinen sanoi.

Työttömyys on maahanmuuttajien parissa hyvin vakava ongelma asuinpaikkaan katsomatta. Mutta poikkeus vahvistaa säännön Lieksassakin.

– Meillä perusopetuksessa olleista kolme ryhmää on lähtenyt päästötodistuksen kanssa maailmalle, ja ensimmäiset heistä ovat valmistuneet ammattiin ja päässet työelämään. Toki heistä suurin osa on Etelä-Suomessa, Jannamari Tillonen kertoi.

Lisäksi kymmenkunta maahanmuuttajaa valmistuu piakkoin toisen asteen ammatillisista opinnoista kuorma- ja linja-autokuljettajiksi.

Käyttäytymisoppia

radiokeskustelussa tuli muutamaan kertaan puheeksi, että osa maahanmuuttajista ei osaa käyttäytyä esimerkiksi kaupassa, yleisissä WC-tiloissa ja pankkiautomaatin jonossa. Kaupunginjohtaja Esko Lehto kertoi, että hän on kutsunut koolle seitsemän somalin ryhmän.

– Kun on ollut ongelmia myös somalien kesken, tässä tarkoituksena on se, että he sisällään selvittävät näitä omia asioitaan ja me (virkakoneisto ja joskus myös poliisi) viestimme sitä, mitkä säännöt meillä ovat voimassa, Lehto sanoi.

Keskustelun lopussa katkaistiin siivet huhulta, jonka mukaan maahanmuuttajilla ei olisi sosiaaliturvatunnusta. Martti Laatikainen väitti, että ilman sosiaaliturvatunnusta olevat maahanmuuttajat voivat useilla passeilla nostaa useilta paikkakunnalta rahaa. Sosiaalijohtaja Syrjäläinen todisti toista.

– Maahanmuuttajat saavat heti hyvin nopealla aikataululla Kelasta henkilötunnukset ja siinä ei ole mitään ongelmaa. Perheiden yhdistämisen kautta kun tänne tullaan, eivät ihmiset lähde ympäri suomea kulkemaan. Kyllä he saavat muutamassa viikossa tunnuksen itselleen, ja sen tunnuksen turvin mennään sitten eteenpäin, Syrjäläinen sanoi.