Esko Valtaoja: Aivokirurgia voisi korvata rakettitieteen

"Ei tämä mitään rakettitiedettä ole" -sanonta lienee saanut alkunsa 1950-luvulla Yhdysvalloissa. Sotien jälkeen kuuraketit olivat hienointa, mitä tiedettiin ja niiden rakentajat olivat sankareita.

tiede
Apollo 11 nousemassa taivaalle
Apollo 11 nousemassa taivaalle hetki laukaisunsa jälkeen 16. heinäkuuta 1969.NASA

"Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole."

Sanontaa käytetään usein, kun puhutaan asiasta, jonka osaamiseen ei tarvita erityisen suurta taituruutta ja älykkyyttä.

1950-luvulla rakettimiehet olivat niitä kovimpia miehiä.

Professori Esko Valtaoja

Mutta mikä on rakettitiedettä? Sanonnan juuret löytynevät 1950-luvulta. Turun yliopiston avaruustieteen professorin Esko Valtaojan mukaan rakettitiede oli tuolloin edistyksen symboli.

– Sanontaa alettiin tietääkseni käyttää sotien jälkeen, kun saksalaiset tiedemiehet tulivat Yhdysvaltoihin ja rakensivat ensimmäisiä oikeita avaruusraketteja. Silloin ajateltiin, ettei mitään hienompaa olekaan. Niinpä rakettimiehet olivat niitä kovimpia miehiä.

Sellonsoittokin voi olla rakettiedettä

Valtaojan mielestä rakettitieteellä voidaan tarkoittaa oikeastaan mitä vaan, jos sitä tekee todella hyvin.

– Se voi olla kaikkea rakettien rakentamisesta sellonsoittoon tai jalkapalloon.

Avaruustieteen professorillakin on omat rakettitieteensä.

– Matematiikka ja teoreettinen fysiikka ovat kauimpana siitä, mitä normaalijärkinen ihminen tajuaa. Puhdas matematiikka menee minulla yli hilseen. Ei sitä kukaan ymmärrä, jos ei ole opiskellut alaa 5–10 vuotta.

Vanhentunut sanonta?

Esko Valtaoja ei itse käytä sanaa rakettitiede.

Puhdas matematiikka on minulle rakettitiedettä.

Professori Esko Valtaoja

– Minusta se on vanhentunut. Tuskin se herättää nuorisossa niin myönteistä mielikuvaa kuin 1950-luvulla. Mieleen tulevat ennemmin ydinohjukset kuin uljaat kuuraketit.

No mikä korvaisi perinteisen sanonnan?

– Ei tämä nyt mitään aivokirurgiaa ole.