"Ruokailoa toivoisin suomalaisiin ruokailuhetkiin enemmän"

Muutama kuukausi sitten julkistetut uudet ravitsemussuositukset merkitsevät myös mittavaa koulutusurakkaa. Valtakunnallisia koulutuskierroksia järjestävät esimerkiksi Valtion Ravitsemusneuvottelukunta ja Kuluttajaliitto. Tavoitteena on, että uudet suositukset näkyvät mahdollisimman nopeasti suomalaisissa ruokapöydissä.

Kotimaa
Salaattia lautasella
YLE / Marjut Suomi

Uudet ravitsemussuositukset painottavat esimerkiksi vihannesten, juuresten, marjojen ja kalojen käyttöä. Vähennettäväksi suositellaan suolaa, punaista lihaa ja makeita juomia sekä leivonnaisia. Suomalaisten ruokapöydissä uudet suositukset näkyvät vähitellen ja asteittain.

Älkää puuttuko minun lautaseen ja minun leikkelevalikoimiin tai makkaran grillauksiin.

Leena Putkonen

– Siihen on niin suosituksissa, kun meidän kuluttajaliiton Syö Hyvää -hankkeessa pyritty antamaan käytännön vinkkejä. Sieltä jokainen voi poimia omia pieniä tavoitteita, millä saisi ruokavaliota vähän terveellisempään suuntaan, uskoo Kuluttajaliiton ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.

Tavallisten kansalaisten lisäksi tietoa ja opastusta uusista ravitsemussuosituksista jaetaan myös ammattilaisille. Kajaanissa Kuluttajaliiton koulutuskohteena ovat kotitalousopettajat.

Tuoreissa ravitsemussuosituksissa neuvotaan vähentämään punaisen lihan määrää. Tämä saattaa aiheuttaa myös vastareaktion.

– Kommentti voi olla, että älkää puuttuko minun lautaseen ja minun leikkele valikoimiin tai makkaran grillauksiin. Pyrimme kertomaan minkä takia suuret lihan käyttömäärät liittyvät terveysriskeihin ja että ihmiset pystyisivät itse vaikuttamaan omaan terveyteen. Ravitsemussuositusten tarkoitushan on nimenomaan parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla, sanoo Putkonen.

Haasteita ja arvostusta

Suurimat haasteet ovat kasvisten käyttö sekä leivistä, leikkeleistä, juustoista ja valmisruuista tulevien piilosuolojen vähentäminen.

Jes, saan vaikuttaa siihen mitä suuhuni laitan.

Leena Putkonen

– Lasten kohdalla sokerin saanti on suurin haaste. Mehuista ja maustetuista jogurteista sekä vanukkaista tulee paljon sokeria.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa tarvitaan asenteiden, arvomaailman ja arvostuksen muutosta.

– Ei ajateltaisi aina, että pitää laittaa ruokaa ja pitää käyttää siihen aikaa. Vaan että jes, saan vaikuttaa siihen mitä suuhuni laitan – ja kiiva kutsua ihmisiä syömään yhdessä. Ja toivoisin, että perheen kanssa pidettäisiin huolta yhteisistä ruokailuhetkistä. Se on sellaista ruokailoa, jota toivoisin suomalaisiin ruokailuhetkiin enemmän, toivoo Kuluttajaliiton ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.