Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

Suomi avautuu parhaiten, kun sitä voi treenata yhdessä muiden naisten kanssa. Näin pääteltiin kymmenen vuotta sitten Vantaalla, jonne perustettin ensimmäinen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Luetaan yhdessä -ryhmä. Nyt ryhmiä on jo lähes 80, myös Vaasassa. Mukaan ovat sittemmin päässeet myös miehet.

Kotimaa
Mustekynä oppikirjaa lukevan pakolaisen kädessä.
Timo Heikura / Yle

Maahanmuuttajanaisten Luetaan yhdessä -verkosto viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaa. Ryhmien idea on säilynyt alusta saakka samana: Tarkoitus on opettaa suomen kielltä vapaaehtoisvoimin ja samalla tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Alku oli vaatimaton, mutta nyt ryhmiä on koko Suomessa jo lähes 80. Vapaaehtoisia opettajia on jo yli 400 ja opiskelijoita yli 1100. Vaasassa toimintaa on ollut vuodesta 2007 ja ryhmiä on tullut koko ajan lisää. Tällä hetkellä kaupungissa kokoontuu kuusi ryhmää, joista neljä on naisille.

– Ryhmät ovat avoinna kaikille naisille. Jos tuntee tarvetta oppia suomen kieltä, niin tervetuloa. Me keskitymme täällä puhekielen oppimiseen, Eneberg kertoo.

Naisille tarkoitettujen yhmien lisäksi Vaasassa kokoontuu nykyisin myös yksi ryhmä miehille ja lisäksi yksi sekaryhmä.

Ryhmissä monentasoisia oppijoita

Osalla sota-alueilta saapuvilsta naisista ei ole ollut vuosiin mahdollisuutta käydä koulua. Mukana ryhmissä on näin ollen täysin luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, mutta myös maistereita ja tohtoreita.

– Ihmiset tulevat hyvin erilaisista tilanteista. Alussa englantia saatetaan käyttää apukielenä, mutta on myös sellaisia, jotka puhuvat vain omaa äidinkieltään. Silloin otamme elekielen avuksi. Yllättävän hyvin on pärjätty, Kirsti Eneberg kertoo.

Vaikka naisten koulutus ja taustat eroavat, ryhmiä ei muodosteta koulutuksen mukaan. Ryhmässä opetusta jaetaan myös "naiselta naiselle" eli pidemmällä olevat opettavat toisiaan.

Opettajan ei tarvitse olla opettaja

Opettajista suurin ryhmän vetäjistä on eläkkeelle jääneitä opettajia. Pedagogisesta taidoista on silloin hyötyä, mutta muunkinlaiset opettajat kelpaavat.

– Meidänhän on tarkoitus toimia malleina. Me puhumme suomea niin kuin suomalaiset naiset puhuvat, kukin omalla laillaan. Se riittää!

Eneberg on lähtenyt toimintaan mukaan eläkeläisenä. Työelämässä olevatkin mahtuvat mukaan, sillä toimintaa ei ole tarkoitus jakaa taakaksi asti. Eneberg on kuitenkin hulmannut, että toiminta on vienyt mukanaan.

– Tämä on todella ikkuna maailmaan, rohkaisee Kirsti Eneberg.

Vaasassa rymissä käy naisia esimerkiksi Iranista, Irakista, Somaliasta, Sudanista, Kongosta ja Venäjältä. Toukokuun aikana toiminta muuttaa Mäkikaivontieltä Malmötalolle, Vöyrinkadulle. Avoimet ovetkin ovat tulossa, jolloin toimintaan on helppo tutustua.