1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Suomalaiset ovat edelleen luottavaisia

Suomalaisten luottamus toisiinsa ja muuhun yhteiskuntaan ei juuri ole vähentynyt, kertovat uusi väitöskirja sekä Tilastokeskuksen kokoamat tiedot. Kun muualla maailmassa luottamus murenee politiikkaan ja yhteiskunnan toimivuuteen, suomalaisten luottamus on heikentynyt vain vähän.

Kuva: Yle

Länsimaissa yleinen trendi on viime vuosina ollut luottamuksen mureneminen yhteiskunnan toimivuuteen. Tutkimusten mukaan epäluottamus on tunkenut lähes kaikille yhteiskunta-alueille, erityisesti Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa. Suomen hyviä ja vain vähän laskeneita luottamusmittareita hämmästelee Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö Jussi Melkas.

– Vähän yllätyin, kun katselin noita Euroopan komission ja muualta kokoamiani taulukoita. Luottamus meillä on säilynyt kyllä korkealla. Olemme pieni ja aika yhtenäinen kansakunta. Se keskustelu, mitä käydään julkisuudessa, koskettaa ehkä sitten pientä vähemmistöä, arvioi yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Melkas.

Luottamuksesta pari viikkoa sitten Turun yliopistossa väitellyt yliopisto-opettaja Antti Kouvo sanoo myös, että luottamus on voimakkainta Pohjoismaissa.

Silloin kun meillä oli Nokia ja muut hienot asiat, niin ihmiset luottivat, että tämä jatkuu. Nyt ollaan aika pessimistisiä.

Jussi Melkas

– Luottamushan ei muutu ihan muutamassa vuodessa, näkemyksetkin on omaksuttu pitkän ajan kuluessa. Kun pidempiä ajanjaksoja tarkastellaan, niin esimerkiksi vaikkapa Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa yleinen luottamus on rapautunut, mutta monissa Pohjoismaissa se on samanaikaisesti lisääntynyt, sanoo Kouvo.

Luottamus talouteen ja politiikkaan vähentynyt

Luottamus talouteen oli Suomessa huipussaan 2000-luvun alussa, kun talous kehittyi hyvin. Se on vaihtunut viime vuosina pessimismiin, joka on nyt suurempi kuin muualla Europassa. Taloudellinen luottamus kulkee suhdanteiden mukaan, sanoo Melkas.

– Tämä kytkeytyy suoraan siihen, miten taloudessa menee. Silloin kun meillä oli Nokia ja muut hienot asiat, niin ihmiset luottivat, että tämä jatkuu. Nyt ollaan aika pessimistisiä. Siinä luottamus on vähän murentunut, arvioi Melkas.

Politiikan luottamuspula on lisääntynyt talouskriisin myötä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Etelä- ja Itä-Euroopassa vain kymmenesosa ihmisistä luottaa poliitikkoihin, hallitukseen ja parlamenttiin. Keskisessä Euroopassa osuus on 20–40 prosenttia, Pohjoismaissa yli puolet. Pientä muutosta Pohjolassakin on näkyvissä, sanoo Jussi Melkas.

– Suomessa poliittinen luottamus on vielä aika korkealla kotimaisten päättäjien suhteen. Eurooppalaisittain hallitukseen ja eduskuntaan luotetaan vielä aika paljon, mutta poliittinen luottamus on menossa alaspäin. Suhde on monimutkainen. Epäluottamus ei silti tarkoita sitä, että ollaan heittämässä heti pellolle väki parlamentista.

EU:hun luotetaan lähinnä Itä-Euroopassa

Luottamus EU:hun on vähentynyt. Ruotsissa ja Suomessa suhtaudutaan selvästi epäluuloisemmin EU:hun kuin kotimaan politiikkaan. Vähiten EU:hun luotetaan Etelä-Euroopassa, vain viidennes eteläeurooppalaisista luottaa siihen.

Keskieurooppalaisten luottamus ei ole juuri suurempaa. Saksalaisista alle kolmannes, itävaltalaisista, ranskalaisista ja ruotsalaisistakin vain kolmannes luottaa EU:hun, suomalaisista yli 40 prosenttia. Luottamuksen huipulla ovat yllättäen tanskalaiset ja lähinnä itäeurooppalaiset – yli puolet heistä luottaa EU:hun.

Kun ei luoteta, pitää varmistaa, ja varmistaminen maksaa. Varmistaminenkin pitää varmistaa. Se on loputon kierre.

Jussi Melkas

– Itäeurooppalaisten korkealle EU-luottamukselle voi olla ihan hyvä taloudellinen selitys: se, että EU:lta on tullut hyvää, taloudellista tukea Itä-Eurooppaan, sanoo Melkas.

– Etelä-Euroopassa Kreikassa ja Espanjassa taas ei juuri luoteta EU:hun. Kyllähän luottamuksen kariseminen heijastaa aina yhteiskunnan tilannetta.

Suomalaiset luottavat suuresti yhteiskunnan instituutioihin ja toisiin ihmisiin. Yhdysvalloissa joidenkin tutkimusten mukaan vain kolmannes ihmisistä luottaa toisiinsa, Euroopassa keskimäärin noin puolet. Etelä- ja itäeurooppalaiset luottavat vähiten, pohjoismaalaiset taas eniten, kertoo Antti Kouvo Turun yliopistosta.

– Erityisesti Pohjoismaissa ihmiset luottaa helpommin tuntemattomiinkin kanssaihmisiin. Sitä on yritetty pohtia, mistä se johtuu.

Kouvo kertoo esimerkin yhdysvaltalaisen taloustutkijan lompakkotestistä, jossa lompakoita jätettiin isoihin kaupunkeihin julkisille paikoille. Niitä palautettiin eniten maissa, joissa luottamus ihmisiin oli suurin.

– Tutkimuksissa on havaittu, että taloudellinen toimeliaisuus, hyvinvointi ja yhteiskunnassa demokraattiset järjestelmät toimivat paremmin, kun ihmiset luottavat toisiinsa. Myös vähäisillä tuloeroilla on tutkimuksissa ollut yhteyttä yhteiskunnassa vallitsevaan suureen luottamukseen, sanoo Kouvo.

Olemmeko sinisilmäisiä

Suomalaiset luottavat myös tilastoihin ja tieteelliseen tutkimukseen toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä tieteeseen luotetaan vain vähän. Euroopassa luottamus tieteeseen on suurempaa, mutta esimerkiksi Suomessakin Eurobarometrin mukaan 70 prosenttia epäilee rahoittajien vaikuttavan tutkimustuloksiin. Suomessa ja Pohjoismaissa luotetaan myös virallisiin tilastoihin, toisin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, missä ne eivät juurikaan saa luottamusta.

Tutkimuksissa on havaittu, että taloudellinen toimeliaisuus, hyvinvointi ja demokraattiset järjestelmät toimivat paremmin, kun ihmiset luottavat toisiinsa.

Antti Kouvo

Media on menettänyt uskottavuuttaan. Yhdysvalloissa alle puoletluottaa tiedotusvälineisiin. Eteläeurooppalaisista vain kolmannes luottaa mediaan ja pohjoismaalaisista tutkimuksista riippuen enemmän. Eniten luotetaan radioon.

Antti Kouvo ja Jussi Melkas eivät pidä kaikkeen luottavaisia suomalaisia "sinisilmäisinä" tai muutenkaan hyväuskoisina hölmöinä.

– Emme ole välttämättä "sinisilmäisiä". Ajatus siitä, että toiset ovat luottamuksen arvoisia, tekee myös elämämme helpommaksi. Silloin kuluu vähemmän resursseja ja vaivaa muitten vahtimiseen. Toisaalta, jos havaitaan, ettei muihin ihmisiin voi luottaa, siitäkin tehdään nopeasti johtopäätöksiä, sanoo Kouvo.

– Minusta ei pidä pelätä vuorovaikutusta. Tietysti, kun joutuu uudenlaisiin vaihtosuhteisiin, aina joskus joutuu petetyksikin. Luottamuksen puutteen hankalin puoli on se, että se tekee elämästä vaikeaa. Se tulee kalliiksi. Meidän pitää silloin hankkia erilaisia valvontajärjestelmiä ja asioista tulee monimutkaisia. Kun ei luoteta, pitää varmistaa, ja varmistaminen maksaa. Varmistaminenkin pitää varmistaa. Se on loputon kierre, toteaa Jussi Melkas.