Räsänen eurovaalitentissä: Suomeen ei kohdistu turvallisuusuhkaa Ukrainan kriisin takia

Sisäministeri ei usko Ukrainan kriisin vaikuttaneen Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, vaikka kriisillä onkin ollut vaikutusta talouteen.

Eurovaalit 2014
Päivi Räsäsnen
Sanna Savikko / Yle

Ylen eurovaalitentissä esiintynyt europarlamenttiin pyrkivä sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ei usko, että Ukrainan kriisi on mitenkään vaikuttanut Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan Euroopassa.

– Ukrainan kriisi ei ole vaikuttanut Suomen turvallisuustilanteeseen. En näe, että meillä kohdistuisi mitään uhkaa Suomeen, vaikka meillä on toki yhteistä turvallisuuspolitiikkaa muiden Euroopan maiden kanssa, Räsänen kertoo.

Nato-jäsenyyteen sisäministeri otti kaksijakoisen kannan.

– Nato on kaksipiippuinen asia. Uhkatilanteessa sen jäsenmaat olisivat Suomen turvana, mutta toisaalta jäsenyyden haku saattaisi luoda jännitteitä. Jäsenyys edellyttäisi kansalaisten kannatusta, Räsänen sanoo.

Räsänen kertoi lähetyksessä, että aikoaa jättää kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajuuden, mikäli tulee valituksi europarlamenttiin.

– En pystyisi Brysselistä käsin puoluetta johtamaan.

Räsänen on toiminut kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuodesta 2004.

Pohjois-Afrikan pakolaistilanteeseen ratkaisua lähtömaista

Euroopan muista ulkopoliittisista haasteista lähetykseen nousivat myös Pohjois-Afrikan maista tulevat pakolaiset, joiden hukkumiskuolemat Välimerellä ovat synkistäneet Euroopan rajavalvontaa. Sisäministerin mukaan EU:n on panostettava enemmän rajavalvonnan meripelastusoperaatioihin ihmishenkien päästämiseksi.

– Suuri ongelma tässä on kuitenkin se, että meillä on Pohjois-Afrikan maissa sellaisia ongelmatilanteita ja kriisejä, jotka täytyisi pystyä siellä maissa ratkaisemaan, Räsänen sanoo.

Kristillisdemokraatit hyväksyivät kehysriihessä kehitysyhteistyön rahoituksen leikkaamisen. Räsäsen mukaan tämä jouduttiin hyväksymään olosuhteiden pakosta.

Kiintiöpakolaisista suosittava sopeutuvaisia

Sisäministeri puolusti taannoista lausuntoaan, jonka mukaan Suomen kannattaisi suosia kiintiöpakolaisten valinnassa esimerkiksi vainottuja kristittyjä. Hallitus päättää vuosittain seuraavan vuoden pakolaiskiintiöstä ja mihin maihin valinnat kohdistetaan.

– On mielekästä, että pakolaiset pääsevät maihin, joihin he pystyvät sopeutumaan. Uskonnon perusteella ei valikoida, mutta kyllä me mietitään sitä, mitkä ryhmät ovat sopeutunueet hyvin.

Sisäministerin mukaan esimerkki hyvin sopeutuneesta maahanmuuttajaryhmästä ovat vietnamilaiset. Uskonnollisesti tai kulttuurisesti huonosti sopeutuvista ryhmistä hän ei suostunut antamaan esimerkkejä.

– En halua leimata mitään ryhmiä, Räsänen sanoo.

Ei sukupuolineutraalille avioliitolle

Sukupuolineutraaliin avioliittolakiin ja homoparien adoptio-oikeuteen Räsänen suhtautuu kielteisesti, ja viittaa asiassa Euroopan kristillisdemokraattisten puolueiden liiton kantoihin.

– Avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, ja myös EPP:n omissa ohjelmissa lähdetään siitä, että avioliitto on naisen ja miehen välinen instituutio, ja siinä mielessä KD:n näkemys on linjassa EPP:n näkemyksen kanssa.

Tenttiin osallistunut kristillisdemokraattien istuva europarlamentaarikko Sari Essayah ei kysyttäessä suostunut kertomaan omaa kantaansa avioliittolakiin, vaan vetosi Suomen tämänhetkiseen lakiin.

– Suomessa on avioliittolaki ja parisuhdelaki erikseen. Näillä mennään, Essayah sanoi.

Juttua tarkennettu 12.5.2014 Räsäsen kommentti esimerkiksi kristyttyjen suosimisesta koskee kiintiöpakolaisia, ei maahan suoraan tulevia turvapaikanhakijoita. Väliotsikkoon lisätty sana kiintiö ja seuraavaa kappaletta täsmennetty ja lisätty tieto, että hallitus tekee päätöksen kiintiöpakolaisista vuosittain.