Alanko-Kahiluoto: Hautalan liikennevalovertaus Natosta osuva

"Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Venäjä rikkoo kaikkia kansainvälisiä pelisääntöjä Ukrainan suhteen." Näin arvioi kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Outi Alanko-Kahiluoto Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

politiikka
Outi Alanko-Kahiluoto.
Outi Alanko-Kahiluoto.Yle

Yle Radio 1:n Ykkösaamun eurovaalitentissä kysyttiin vihreiden Outi Alanko-Kahiluodolta, riittääkö Euroopan talousyhteisö turvallisuuspoliittiseksi takuuksi.

– Ei tietenkään, vastasi eurovaaliehdokas Alanko-Kahiluoto.

Ylen aamu-tv:ssä toinen vihreiden eurovaaliehdokas Tarja Cronberg sanoi, että Euroopan talousyhteisö on pelote, jonka vuoksi EU:n ulkopuolinen maa, esimerkiksi Venäjä, ei näe syytä hyökätä EU-alueelle.

Alanko-Kahiluodon mielestä maiden keskinäinen riippuvuus saattaa edesauttaa turvallisuutta, mutta Suomen ja Venäjän keskinäisriippuvuus huolestuttaa häntä.

– Meidän pitäisi päästä eroon ydinvoimariippuvuudesta Venäjän suhteen. Se ei lisää millään lailla turvallisuuttamme.

– Venäjälle energiapolitiikka ei ole koskaan pelkkää energiapolitiikkaa, Alanko-Kahiluoto arvioi.

Keltaista valoa Natolle?

Outi Alanko-Kahiluodon oma vaihtoehto Natolle on pohjoismaisen yhteistyön ja EU-maiden puolustusyhteistyön syventäminen. Hänen mielestään vihreiden Heidi Hautalan esittämä kielikuva Natolle näytettävästä keltaisesta valosta on onnistunut.

– Keltainen valo on hirveän hyvä, jos pohditaan, mitä keltainen valo liikenteessä tarkoittaa. Se tarkoittaa, että ei rynnitä päin liikennettä, vaan pysähdytään, vedetään henkeä, pohditaan asioita.

Alanko-Kahiluodon mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Venäjä rikkoo kaikkia kansainvälisiä pelisääntöjä Ukrainan suhteen.

”Britannia on käyttäytynyt itsekkäästi”

Ykkösaamun vaalitentissä vihreiden eurovaaliehdokas Alanko-Kahiluoto avasi suljetun kirjekuoren, jossa oli vuosiluku, perussopimuksen allekirjoitusvuosi 2007. Alanko-Kahiluoto tiesi, että kyse on Lissabonin sopimuksesta, joka astui voimaan 2009.

– Rahamarkkinakriisi tapahtui Lissabonin sopimuksen jälkeen. Jotta voidaan välttää tulevat rahoituskriisit, finanssikriisit, tarvittaisiin EU-maiden yhteisiä sopimuksia. Britannia on hyvin itsekkäästi kieltäytynyt kaikkia pörssiä rajoittavista säännöistä. Se on ongelma.

Alanko-Kahiluodon mukaan pitäisi kasvattaa Euroopan keskuspankin mahdollisuuksia auttaa mahdollista konkurssiin menevää pankkia suoraan.

– EKP:lla olisi mahdollisuus saneerata se. Meillä olisi investointisuoja tavallisen ihmisen säästöille. Saneeraustilanteessa laukeaisi sijoittajavastuu. Kriisin aiheuttajat olisivat maksajina eivätkä tavalliset ihmiset.

Uusiutuvalla energialla työpaikkoja

Suomen vihreiden vaalijulistuksessa halutaan pelastaa Euroopan teollisuus. Samaan aikaan puolue muun muassa vaatii 55 % päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, fossiilisten polttoaineiden polttamisen lopettamista ja Euroopan saamista hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Ykkösaamussa kysyttiin, näinkö suomalainen teollisuus pelastuu.

– Jos satsattaisiin puhtaaseen uusiutuvaan ja kestävään energiaan, niin luotaisiin huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin sillä tavalla, että panostetaan taantuvaan ydinsähköön, vastaa Alanko-Kahiluoto.

Jos vihreä talous on kannattavampaa, niin miksi elinkeinoelämä ei ole lähtenyt siihen mukaan?

– No jaa-a, huokaa Alanko-Kahiluoto. Pitää kysyä heiltä heidän intressiään.

Otsikkoa ja tekstiä muokattu 13.5. kello 11.25