Metsien hoitoa lyöty laimin Hämeessä

Kanta-Hämeen metsänomistajat ovat laiskotelleet metsänhoitotöissä. Taimikonhoitotöistä on neljännes jäänyt saavuttamatta, ja viljelyrästejä on kertynyt. Taustalla on raha. Metsänhoitokustannukset ovat kasvaneet, ja toisaalta metsänhoitokuluissa pihtaa herkästi, ellei menoja osaa yhdistää hakkuutuloihin.

metsänkasvatus
Metsätyökone kerää tukkeja metsästä
Ville Välimäki / Yle

Tämän päivän kantahämäläinen metsänomistaja on usein kaupunkilainen, eikä aina huomaa, mitä hoitamattomuus merkitsee metsän kehitykselle, sanoo Kanta-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Vallius.

– Uudistamispinta-aloissa on jonkin verran rästejä. Metsälain mukaanhan hakkuualueet pitää uudistaa tietyssä ajassa. Uudistamisrästit eivät selity pelkästään sillä, että uudistamishakkuut ovat pienentyneet, vaan taustalla on selviä laiminlyöntejä.

Viljelyrästien syntymiseen on useitakin syitä. Metsätalouden kannattavuus on heikentynyt ja metsänhoitokustannukset ovat kasvaneet. Toisaalta metsänomistajat myös etääntyvät metsätaloudesta, eivätkä ehkä tunne metsiensä arvoa. He eivät ymmärrä, mitä metsän hoitamattomuus tai uudistamisrästien syntyminen vaikuttavat metsien kehitykselle.

Rahat pois, viis metsän tulevaisuudesta

Uudistettavien metsien istutustyöt ovat kallistuneet viime vuosina, ja jos ei niitä toteuteta heti, kun puunhakkuusta on tuloa saatu, niin seuraavien tulojen odottaminen ja investoinnit alkavat tuntua kaukaiselta projektilta.

– Metsänomistaja ei myöskään välttämättä tule ajatelleeksi, että kun uudistamistöitä siirretään, niin sieltä syntyy kustannuksia muuta kautta. Laskua tulee, kun pitää teettää maanmuokkausta ja heinäntorjuntaa, jolloin tarvitaan jo järeämpiä toimenpiteitä. Mitä nopeammin istutustyöt ja muut metsänhoitotyöt tekee, sen halvemmaksi se tulee, korostaa Vallius.

Työt taimikoissa laiminlyöty

Taimikoiden varhaishoito ja nuorten metsien harvennustyöt laahaavat jäljessä. 25 prosenttia tavoitteista jää saavuttamatta, mikä vaikuttaa metsän arvoon, kun tukkipuun saanto alenee.

Kanta-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Vallius ei ole tilanteeseen lainkaan tyytyväinen.

– Hoitotoimenpiteet voivat tuntua kalliilta siinä vaiheessa, kun niitä pitäisi oikeaan aikaan tehdä. Jos samaan aikaan tilillä ei ole puukauppatuloja, joilla niitä pitäisi rahoittaa, ajatus myöhemmästä tulojen muodostamisesta voi tuntua kaukaiselta. Lyhytjänteinen ajattelu ei kuitenkaan metsätalouden harjoittamiseen sovellu, sanoo Vallius.