"Äitienpäivälounaalla lautaselle ei jätetty mitään" – villiruuasta matkailuvaltti?

Joukko pohjoiskymenlaaksolaisia matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä on kiinnostunut ottamaan villiruokaa listoilleen. Kiinnostus villiyrttien ja muun villiruuan, kuten riistan käyttämiseen on kovassa kasvussa.

Kuva: Juha Korhonen / Yle

Jaalalaisella pellolla kumartelee joukko ihmisiä. Kyseessä ei ole uskonnollinen riitti, vaan he metsästävät päivän lounasta. "Jahtiseurue" koostuu pohjoiskymenlaaksolaisista matkailuyrittäjistä. Heidän tavoitteenaan on saada saaliiksi tämän hetkeen trendikäintä ruokaa, villiyrttejä ja -vihanneksia.

Kiinnostus on kova ja mielessä siintää luonnon antimien ottaminen osaksi ravintoloiden tarjontaa.

– Tämä on minulle hiukan vieras maailma, mutta kovin kiinnostava ja siksi lähdin mukaan kurssille, kertoo matkailuyrittäjä ja luomutilan emäntä Kirsi Kaistinen Kouvolasta.

Kysyntää on, tarjontaa puuhataan

Villiruuasta puuhataan matkailun vetonaulaa Repoveden kansallispuiston lähistöllä toimiviin matkailuyrityksiin. Mukana on puolenkymmentä yritystä. Jo nyt asiakkaat kyselevät villiruokaa.

Varsinkin etelän suurissa kaupungeissa kiinnostus on suurta. Nyt matkailuyrittäjät ovat saaneet oppia villiyrttien tunnistamiseen ja ruuan laittamiseen. Rohkeimmat ovat jo kokeileet villiruokaa listoillaan.

– Äitienpäivälounailla villiruokaa kokeiltiin, eikä lautasen reunalle jätetty oikein mitään, sanoo yrttikoulutusta pitävä keruutuotekouluttaja Paula Niskala, matkailuyrittäjä itsekin.

Puhtaus ja terveellisyys kiinnostaa

Villiruoka, eli riista, luonnon kasvikset ja yrtit, unohtamatta sieniä ja marjoja ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä. Villiruoka on maailmanlaajuisestikin äärimmäisen trendikästä.

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa naisten metsästysharrastus on kasvanaut viime vuosina räjähdysmäisesti, koska riistaruoka on arvossaan.

Suomessa asiaa ajaa erityisesti suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO. ELO:n sanansaattajana toimii huippukokki ja keittiömestari Sami Tallberg, joka jakaa oppejaan myös kymenlaaksolaisille matkailuyrittäjille. Villiruokaa edistää useat muutkin tahot, esimerkiksi Suomen Metsästäjäliitolla on oma riistaruokahanke.

Villiruokaguru tietää, miksi luonnon antimet saavat aiempaa enemmän tilaa ruokapöydässä.

– Lähiruoka, ekologisuus ja kauden mukaiset raaka-aineet, ne villiruuassa kiinnostavat. Olemme tottuneet käyttämään luonnon kalaa, riistaa, marjoja ja sieniä. Nyt halutaan lisätä myös villikasvisten tunnettuutta ja edistää villin luonnon tuotteiden käyttöä, kertoo ELO-säätiön Sami Tallberg.

Jokamiehen oikeudet ja -vastuu

Suurimman osan villiyrteistä ja -kasviksista saa kerätä jokamiehenoikeuksilla. Mutta jos suunnitelmissa on kerätä isompi varasto luonnon herkkuja talteen, on maanomistajalta syytä pyytää lupa.

Maanomistajan lupa on varmuudella pyydettävä, jos aikoo kaivaa esimerkiksi kallioimarteen juuria. Villiruokalähettiläs muistuttaa myös muusta vastuusta.

– Kun lähdetään luontoa hyödyntämään bisnesmielessä tai muuten, se pitää tehdä luontoa kunnioittaen, Tallberg painottaa.

Tallberg uskoo, että villiruoka on kasvava buumi. Buumi voi poikia myös liiketoimintaa. Villiruokalähettiläs uskoo jopa vientiedellytyksiin.

– Sen ymmärtäminen jää kansamme tehtäväksi, minä en sillä lähde spekuloimaan. Mutta Suomi on tavattoman seksikäs maa ja kaikki täältä tuleva, etenkin luontoon liittyvä kiinnostaa, kuten raaka-aineet, ruoka ja matkailu.