Korkeasti koulutettuja työttömiä on ennätysmäärä

Vastavalmistunut akateeminen työtön on vaarassa luisua työmarkkinoiden reunoille. Akavan puheenjohtajan mukaan kortistosta on vaikea nousta, ellei työtä irtoa ennen kuin valmistumisesta on kulunut vuosi. Pitkä työttömyys uran alussa leimaa helposti myöhemmänkin työelämän.

työttömyys
Nuori katsoo tietokoneelta työ- ja elinkeinotoimiston perustietolomaketta.
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on tuplaantunut laman alusta, kertoo Akava.Yle

Korkeasti koulutettuja työttömiä on nyt 40 000. Luku ei kuulosta suurelta, jos sitä vertaa 130 000 keskiasteen käyneeseen työttömään. Korkeasti koulutettuja työttömiä on kuitenkin Akavan mukaan ennätysmäärä.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan korkeasti koulutettujen työttömien määrä kertoo surullista tarinaa: vienti ei vedä, rekrytointi polkee paikoillaan ja kouluista valmistutaan suoraan kortistoon.

– Kun maailma romahti vuosina 2008 ja 2009, Suomen vienti putosi puolella ja työttömiä tuli 8 000–9 000 vuodessa. Korkeakoulutettujen työttömyys on tuplaantunut siitä.

Akateemisten työpaikkoja on kadonnut erityisesti yksityiseltä sektorilta. Työttömänä on nyt etenkin insinöörejä, tradenomeja, humanististen alojen maistereita ja kauppatieteilijöitä.

Koulutetut työttömät leikkaavat miljardin loven valtion kassaan

40 000 korkeasti koulutettua työtöntä tekee valtionvarainministeriön laskelmien mukaan vuodessa miljardin loven valtion talouteen saamatta jääneinä verotuloina ja työttömyyskuluina. Lisäksi akateemisten kouluttaminen kortistoon on kallista, sillä yhteiskunta maksaa koulutuksen.

– Tämä on paitsi inhimillinen tregedia, myös tragedia Suomen valtiolle. On hirveää, jos korkeasti koulutettu ihminen ei pääse koskaan kunnolla kiinni työhön.

Fjäderin mukaan usko koulutuksen kannattavuuteen kärsii, ellei koulutettua työvoimaa saada pois kortistosta.

– Joku voi ajatella, että ei kannata kouluttautua enää edes toiselle asteelle. Korkea koulutus on ollut tae sille, että työllistyminen on helpompaa. Nyt näyttää huonolta, vaikka vielä usko koulutukseen on olemassa. Tarvitsemme käänteen toiseen suuntaan tai emme voi ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia.

Akateeminenkin työtön kaipaa apua

Korkeakoulusta valmistunut työtön ei välttämättä hyödy TE-toimiston tarjoamasta atk-kurssista tai cv-työpajasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yliopistoista ja ammattikorkeista valmistuvat voitaisiin paiskata kylmiltään työmarkkinoille.

Sture Fjäder on huolissaan etenkin niistä korkeakoulutetuista, jotka valmistuvat suoraan kortistoon. Hänen mukaansa vuoden valmistumisen jälkeen työttömänä ollut on jo pitkäaikaistyötön, sillä työttömyys uran alussa leimaa pahimmillaan koko työelämän.

Vastavalmistuneita on työttömänä koko maassa yli 4 000. Fjäder neuvoo korkeakouluista valmistuvia hakemaan rekrytointiapua heti eikä vasta huomenna.

– Vastavalmistuneen, joka ei saa työtä heti, ei kannata jäädä kotiin yrittämään yksin, vaan hän tarvitsee oikeaa sparrausapua rekrytointifirmoista tai TE-toimistosta.

Fjäderin mukaan pahimmassa tapauksessa Suomea uhkaa Irlannista tuttu laaja aivovienti, ellei nuorille valmistuville löydy töitä.

– Se ei ole huono asia, jos hakeutuu omasta tahdostaan ulkomaille, mutta on sääli, jos sieltä ei palata. Silloin osa korkeakoulutetuista on ollut hukkainvestointi.