Yle kysyi, ekonomistit tyrmäsivät: Rinteen linjaukset eivät saa asiantuntijakannatusta

SDP:n tuoreelle puheenjohtajalle Antti Rinteelle sataa kritiikkiä Ylen tuoreessa ekonomistikyselyssä. Erityisesti asiantuntijat suomivat puheita velkaelvytyksestä ja valtion sijoitusomaisuuden kasvattamisesta.

talous
SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne piti linjapuheensa puolueen kokouksessa Seinäjoella lauantaina 10. toukokuuta.
SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne piti linjapuheensa puolueen kokouksessa Seinäjoella lauantaina 10. toukokuuta. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

SDP:n puheenjohtajavaalit ovat ohi ja nyt on lupauksien lunastuksen aika. Suomen johtavat ekonomistit eivät ole kaikista Antti Rinteen lupauksista innoissaan.

Antti Rinne linjasi vaalikirjassaan_ Aate, liike ja tulevaisuus_, että valtion on tarvittaessa elvytettävä ja investoitava myös velaksi. Rinteen ajatus velkaelvytyksestä saa Suomen yrittäjien ekonomistilta Petri Maliselta tyrmäyksen.

– Tosiasia on se, ettei tässä tilanteessa ja näillä näkymillä ole varaa lähteä velkaelvytykseen. Eikä ole mitään merkkejä siitä, että kestävyysvaje olisi yhtäkkiä muuttunut jakovaraksi, Malinen sanoo.

Malinen ei ole ajatuksensa kanssa yksin. Yle kysyi kuudeltatoista johtavalta ekonomistilta näkemyksiä Rinteen linjauksista ja kymmenen heistä piti velkaelvytystä huonona ajatuksena.

Kertaluonteinen elvytys saa tukeakin

Kaikki eivät kuitenkaan vastusta elvytystä kokonaan ja yksi heistä on SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

– Mielestäni valtion omaisuuden myyntituloja kannattaisi käyttää mieluummin investointeihin kuin velan lyhentämiseen, Koski sanoo.

Useiden ekonomistien ajatus elvytyksestä liittyy Rinteen tavoinhallituksen kehysriihen päätökseen. Hallitus päätti myydä valtion omaisuutta 1,9 miljardilla eurolla. Summasta 600 milljoonaa euroa käytetään kasvuun ja loput valtion velan lyhentämiseen.

Useiden ekonomistien mielestä myyntituloista voisi käyttää sovittua enemmän kasvupakettiin. SAK:n Koski muistuttaakin, että Suomi saa nyt velkaa halvalla.

– Tässä tulisi kyseeseen, että harjoitettaisiin vähän vähemmän kiristävää politiikkaa ensi vuonna. Veroja korotettaisiin vähemmän, lapsilisiä leikattaisiin vähemmän ja päivähoitomaksuja korotettaisiin vähemmän. Tämä kaikki tukisi ostovoiman kehitystä palkansaajilla, Koski sanoo.

Koski muistuttaakin, että palkansaajien ostovoima on kutistumassa. Tämä näkyy jatkossa kasvu- ja työllisyysluvuissa.

Valtion ei pidä kasvattaa omaisuuttaan

Velkainvestointien lisäksi yhtä lukuunottamatta kaikki ekonomistit kritisoivat Rinteen näkemystä siitä, että ”valtion olisi kasvatettava sijoitusomaisuutta” ja ”panostettava kasvunaloihin”.

– Julkinen sektori on huonompi kasvukohteiden tunnistaja kuin vapaa markkinamekanismi. Siksi valtion omaisuutta on ennemminkin myytävä kuin lisättävä, Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju toteaa.

Kangasharjun mukaan valtion on sen sijaan panostettava kasvun edellytysten kuntoon laittamiseen. Samaa mieltä on Aktia Pankin pääekonomisti Anssi Rantala.

– Kasvun sektoreihin panostaminen edellyttäisi virkamiehiltä aivan poikkeuksellista kyvykkyyttä tunnistaa tulevaisuuden kasvualoja. Lienee selvää, että tällaista kykyä on turha virkamiehiltä odottaa.

Ekonomistit eivät kuitenkaan usko hallituksen linjan muuttuvan, vaikka toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtajavaaleja on kuvattu linjavaaleiksi.

– Uusi valtionvarainministeri on varmasti vastuullinen ja järkevä ihminen. Hän ei varmasti kerää poliittisia irtopisteitä sillä, että lapsenlapsille jätettäisiin huolia hoidettavaksi, Malinen sanoo.