Valtiovarainministeriön luonnos: Osuuspääoman korkojen verovapaus poistumassa

Osuustoimintajärjestössä monimutkaiseen ehdotukseen suhtaudutaan ensi näkemältä kriittisesti. Osuuskauppojen tavalliset bonukset pysyisivät kuitenkin verottomina.

talous

Valtiovarainministeriö ehdottaa muutoksia osuuskuntien voitonjaon verotukseen. Ministeriön luonnoksen mukaan muun muassa osuuskauppojen tavalliset bonukset pysyisivät verottomina, mutta osuuskunnan jäsenilleen jakamia pieniäkin osuuspääoman korkoja alettaisiin verottaa. Nykyinen 1500 euron vuotuinen verovapausraja on tarkoitus poistaa.

Osuustoimintajärjestössä monimutkaiseen – tulorajoja ja portaita sisältävään – ehdotukseen suhtaudutaan ensi näkemältä kriittisesti.

Yksinkertaisimmillaan vero laskettaisiin siten, että jäsenen saamista ylijäämistä 25 prosenttia on veronlaista pääomatuloa 2500 euroon saakka. 2500 euron rajan ylittävältä osalta veronalaisen pääomatulon siivu olisi 85 prosenttia. Etenkin pienistä osuuskunnista saadusta ylijäämästä verotettaisiin 75 prosenttia tietyin edellytyksin ansiotulona.

– Verovapaa osuus häviäisi kokonaan ja kaikki osuuspääoman korko menisi jossain määrin verolle, tulkitsee Pellervo-seuran toimitusjohtaja Sami Karhu.

Hänen mukaansa uudistus pääsääntöisesti kiristää verotusta. Joissakin tapauksissa verotus kuitenkin saattaa keventyä. Muutokset heijastuvat myös osuuskuntien pääomanhankintaan.

– Kaikkien suurin merkitys tällä on paljon pääomia vaativille yrityksille. Näitä ovat tuottaja-osuuskunnat, joita on paljon esimerkiksi lihateollisuudessa ja meijeriteollisuudessa. Metsäteollisuudessa on osuuskunta Metsäliitto, jolla on suuret investoinnit. Tämä koskee myös osuuspankkeja, joilla on tarve kerätä pääomia taseen vahvistamiseksi, toimitusjohtaja Karhu kertoo.

Myös monet pienet ja keskisuuret yritykset käyttävät osuuskuntamallia, joten veromuutokset vaikuttavat myös niihin.

Kaikkiaan Suomessa on noin 4 700 osuuskuntaa. Niistä taloudellisesti merkittävimpiä ovat osuuskaupat, tuottajaosuuskunnat ja osuuspankit.