Hiiren kivettynyt luu vihjaa: Viikingit seilasivat miltei Afrikkaan asti

Madeiralta löytyneiden muinaisen hiiren jäänteiden olisi pitänyt viitata 1400-luvun Portugaliin. Sen sijaan ne viittasivatkin viikinkiaikaiseen Pohjois-Eurooppaan.

Ulkomaat
Madeiralta löytyneiden hiirten luiden perusteella ensimmäiset saarelle rantautuneet eurooppalaiset olivat viikinkejä.
Madeiralta löytyneiden hiirten luiden perusteella ensimmäiset saarelle rantautuneet eurooppalaiset olivat viikinkejä.Arja Lento / Yle

Madeiran saarelle näyttää tulleen eurooppalaisia asukkaita satoja vuosia ennen kuin tähän saakka on arveltu. Saattaa jopa olla, että ensimmäisinä Madeiralle rantautuivat viikingit. Todisteena tulokkaista on kaksi hiirenluun kivettynyttä kappaletta.

Toinen sirpale on liian pieni, jotta siitä saataisiin DNA:ta, mutta toinen on tuottanut yllätyksen, kertoo Proceedings of the Royal Society B -lehdessä julkaistu saksalais-espanjalainen tutkimus.

Madeiran asutuksen on uskottu alkaneen 1400-luvulla, kun Portugali otti saariryhmän omakseen. Ponta de São Lourençosta löytynyt luu kuitenkin kertoo, ettei ensimmäisten tulokkaiden mukana saarelle puikahtanut hiiri ollut portugalilaista alkuperää, vaan sen suku asui nykyisessä Pohjois-Saksassa ja Skandinaviassa.

Ikääkin hiirellä oli aivan liian paljon, jotta vanha asutusteoria voisi pitää paikkansa. DNA:nsa perusteella otus eli vuosien 900 ja 1300 välisenä aikana eli hyvinkin jo silloin, kun viikingit purjehtivat maailman merillä etsimässä elintilaa, kauppakumppaneita ja ryöstösaalista.

Viikinkien mahdollisista matkoista saaristoon, josta on Pohjois-Afrikan rannikolle noin 600 kilometriä, ei ole kirjallisia tietoja. Tutkija Josep Antoni Alcover ole valmis väittämään, että hiiren luu olisi ehdoton todiste, mutta pitää sitä lupaavana näyttönä. Asiassa tarvitaan lisää tutkimuksia, hän sanoo Phys.org-verkkosivulla.

Hiirten ja ihmisten odottamattoman varhainen saapuminen saarille muuttaa käsitystä myös siitä, missä vaiheessa saariryhmän luonto alkoi mullistua. Ihminen aiheutti useiden lintulajien sukupuuton, ja hiiret osallistuivat tuhotyöhön. Rottien puuttuessa niillä oli vapaat markkinat ruokailla ja lisääntyä.

Tutkijoiden mukaan saaret menettivät ainakin kaksi kolmannesta ainutlaatuisista lintulajeistaan, kun ihminen ja hiiret hävittivät munia ja poikasia. Se puolestaan avasi tilaa pöllöille ja muille petolinnuille, mikä täydensi tuhon.