MLL: Valviran selvitys piirtää huolestuttavan kuvan lastensuojelun tilasta

MLL ja Valvira katsovat, että monet lastensuojelun ongelmat ratkeaisivat kehittämällä kuntien ennaltaehkäisevää perhetyötä. Tämä olisi sekä taloudellisista että inhimillisistä syistä järkevää.

Aamu-tv
Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland ja Valviran sosiaalihuollon ylitarkastaja Emilia Mustonen Aamu-tv:n vieraina.
Valvira on julkaissut koko maan kattavan selvityksen lastensuojelun tilasta. Vain noin puolessa Suomen kunnista on riittävästi lastensuojelun henkilöstöä. Mitä asialle pitäisi tehdä? Aamu-tv:ssä asiaa pohtivat pääsihteeri Mirjam Kalland Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja selvitystä tehnyt Emilia Mustonen Valvirasta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland sanoo Valviran valtakunnallisen selvityksen antavan huolestuttavan kuvan suomalaisen lastensuojelun tilasta.

Selvityksestä ilmeni, että pahimmillaan yhdellä sosiaalityöntekijällä oli 160 lasta vastuullaan. Kalland oli mukana STM:n työryhmässä, joka vuosi sitten vaati välittömästi lisää työntekijöitä lastensuojeluun.

– On lapsen oikeus saada apua, silloin kun hän sitä tarvitsee. Yksi työntekijä ei mitenkään voi tehdä työtään, jos hänellä on näin paljon asiakkaita. Tämä asia nousi esiin kuntaliiton selvityksessä viime vuonna. Vain 15 prosenttia sosiaalityöntekijöistä koki pystyvänsä tekemään riittävästi työtä lapsen kanssa avohuollossa, painotti Kalland Ylen aamu-tv:ssä.

STM:n työryhmä suositti yhdelle työntekijälle noin 20–50 lasta. Valviran selvityksen mukaan vain noin puolessa Suomen kunnista on riittävästi lastensuojelun henkilöstöä, ja kolmannes lastensuojelun henkilöstöstä on epäpätevää. Joka kymmenennessä kunnassa ei ole ollenkaan pätevää työntekijää.

Virka avoinna vuodesta toiseen, kukaan ei hae

Valviran ylitarkastaja Emilia Mustosen mukaan viraston selvitykstä voi päätellä, ettei lain vaatima lastensuojelu toteudu kaikissa Suomen kunnissa. Mustonen sanoi, että tilanne on vaikein kaikkein pienimmissä kunnissa, joissa työntekijöitä on vähän, ja yhdenkin poisjäännillä on merkittävä vaikutus.

– Kunnat kertoivat, että pätevää henkilöstöä ei yksinkertaisesti saada, vaikka virka laitetaan hakuun vuosittain.

Kalland totesi syyn olevan ilmeinen: Liian suuri työtaakka suhteessa resursseihin. Hän kertoo, että noin 60 prosenttia sosiaalityöntekijöistä sanoo harkitsevansa alan tai työpaikan vaihtoa.

– Työtä ei pysty tekemään kuten haluaisi eli antamaan lapsille ja perheille riittävästi aikaa. Sosiaalityöntekijät erityisesti lastensuojelussa ovat erittäin kuormittuneita, ja kokevat ristiriitoja työssään. Jos tarjoutuu mahdollisuus tehdä jotain muuta, niin houkutus on suuri. On vaikea saada uutta siihen paikkaan, josta edellinen on lähtenyt.

Panostus ennaltaehkäisevään perhetyöhön tuo säästöjä

Kallandin mukaan lastensuojelun heikko tila johtuu pitkälti kuntien vaikeasta taloustilanteesta, rahaa ei ole. Hän kuitenkin muistutti, että monet lastensuojelun ennaltaehkäisevää työtä kehittäneet kunnat ovat saaneet taloutensa tätä kautta kuntoon. Lasten hoito laitoksessa on erittäin kallista.

– On investoitu perhetyöhön jo ennen kuin lapsi on lastensuojelun piirissä. Esimerkiksi neuvoloihin on lisätty perhetyöntekijä, joka käy kotona, ja tarttuu perheen huoliin heti ja tarjoaa apua. Perheet ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Nämä kunnat ovat myös saaneet päteviä työntekijöitä, koska työnteko on mielekästä.

Myös Mustonen katsoi, että ennaltaehkäisevään työn panostaminen on hyvä ratkaisu. Tämä vähentää lastensuojelun asiakkuuksia, ja parantaa perheiden tilannetta.

Valvira aikoo julkaista kesäkuun alussa raportin viraston valvontatoimenpiteiden kohteeksi joutuneista kunnista. Mikäli Valvira huomaa laittomuuksia niiden lastensuojelussa, voi se lain mukaan antaa hallinnollista ohjausta, huomautuksen tai kiinnittää huomion epäkohtaa. Järein keino on määräys korjata tilanne uhkasakon voimalla.