1. yle.fi
  2. Uutiset

Muovista tulostettu talo nousee huone kerrallaan kanavan varrelle Amsterdamissa – video jättiprintteristä

13 huonetta käsittävä talo printtautuu parhaillaan Amsterdamiin huone kerrallaan. Työkaluna toimii jättikokoinen 3d-tulostin, ja raaka-aineena on biopohjainen muovi. Elementtejä voi siirrellä kuin legopalikoita. Taloon sijoitetaan älykästä teknologiaa, kuten aurinkopaneeleja, jotka kallistavat itse itsensä otollisimpaan kulmaan. Totta vai futuristinen uni?

Kotimaan uutiset
Jattimäinen 3d-tulostin Kamer maker printtaa taloelementtejä Amsterdamissa Hollannissa
Jattimäinen 3d-tulostin Kamer maker printtaa taloelementtejä Amsterdamissa HollannissaYle

Olemme Amsterdamissa, kaupungin pohjoispuolella, entisellä teollisuusalueella. Tänne aiotaan printata muovinen kanavatalo kolmessa vuodessa. Projektin ideana on paitsi koetella arkkitehtuurin rajoja, myös saada kokemuksia siitä, miten 3d-printtausta voitaisiin hyödyntää talonrakennuksessa. Amsterdamilaisen DUS Arkkitehtitoimiston yksi perustajista Hedwig Heinsmann pitää hanketta täysin realistisena.

– Onhan se ihmeellistä, että talon voi printata, mutta ainoa tapa selvittää onko se mahdollista, on tehdä se! Uskon, että tulevaisuudessa printtaaminen on yksi tapa rakentaa, mutta se tuskin syrjäyttää kokonaan perinteisempiä rakennusmenetelmiä.

Raksaduunarin korvaa jättiprintteri

Kanavatalon työmaalla rakennusmiehet korvaa jättiläisprintteriKamer maker– suomennettuna huoneentekijä. Sen on suunnitellut mittatilaustyönä hollantilainen 3d-printterivalmistaja Ultimaker. Kolmemetrinen printteri on liikuteltava, joten päästöt vähenevät kun elementtejä ei tarvitse rahdata rakennustyömaalle. Se pystyy tulostamaan useidenmetrien korkuisia seinäelementtejä, kanavatalon printtausmateriaaliksi valikoitui biopohjainen muovi.

Video: 3d-tulostin printtaa taloelementtiä

– Ajatella, jos kaiken merissä kelluvan muovijätteen ja romun voisi hyödyntää printtausmateriaalina vaikkapa taloihin, visioi arkkitehti Hedvig Heinsmann.

Äkkiseltään muovinen talo kuulostaa absurdilta, onko muovista talonrakennusmateriaaliksi?

– Kyllä on, väittää Hedvig Heinsman ja toteaa samaan hengenvetoon, että kanavatalossa muovirakentamista opetellaan tekemällä.

– Tämä ei ole tuotekehittelyprojekti vaan tee-se-itse ja kokeile -projekti, nauraa Heinsman.

– Muovi on erittäin joustava materiaali, se on vedenkestävä, vahva mutta samalla joustava, siinä on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä kiinnostavan juuri arkkitehtuurille.

Muovista mallia olympiarakentamiselle?

Hänen mukaansa muovi voisi tuoda uutta myös väliaikaisten rakennusten suunnitteluun, siitä voisi printata vaikkapa telttoja, katsomoja, lavoja ja kilpailu- tai esiintymispaikkoja festivaaleille tai urheilukilpailuille.

– Miksi esimerkiksi olympialaisia varten pitää rakentaa pysyviä rakennuksia? Entäpä, jos voisimme tulostaa biohajoavia festivaalitelttoja, kysyy Heinsman.

Printattavien taloelementtien raakaaineena käytetään kierrätysmuovia.
Printattavien taloelementtien raakaaineena käytetään kierrätysmuovia.Yle

– Huikenta olisi, jos nämä olisivat sellaisia, että ne käytön jälkeen sulaisivat pois sadeveden mukana jättämättä jälkiä itsestään. Seuraaviin festivaaleihin voisi sitten taas printata uuden hienon, entistä ehomman mittatilausteltan, joka ilmentäisi juuri tämän tapahtuman luonnetta. Tämä olisi todellista kertakäyttöarkkitehtuuria, sanoo Heinsman.

Talo, joka koostuu legopalikoista

Printatun talon esikuvia ovat Hollannin kanavakehän varrella sijaitsevat 400-vuotta vanhat hoikat ja kapeat kanavatalot, joita pidetään Amsterdamin tunnusmerkkeinä. 3d-talon kaikki huoneet ovat itsenäisiä ja niitä voidaan siirrellä kuin legopalikoita. Rakennustyömaalla osa elementeistä on jo valmiina ja niiden sisään ryhdytään piakkoin valamaan eristäviä ja kantavia aineita, muun muassa betonia.

Valmiiden seinien printtausjälkeä Heinsman pitää pitää vielä kömpelönä ja vertaa sitä sitä alkuaikojen digikameroihin, joiden rakeisuus näyttää nykysilmään esihistorialliselta.

– Eräs pikkupoika sanoi, että tämä seinä näyttää siltä kuin isoäitini olisi sen kutonut, nauraa Heinsman ja sanoo, että printtauksen ja 3d-tekniikan edetessä myös tulostusjälki paranee – kuten kävi digikameroille.

Sadeveden keräystä ja älykkäitä aurinkopaneeleja

Kanavatalon kaikilla huoneilla on oma teemansa, esimerkiksi keittiössä jopa astiat printataan. Ne tehdään perunan kuorinnassa syntyvästä jätteestä, ei siis perunankuorista, vaan siitä valkoisesta osasta perunaa, joka yleensä heitetään menemään.

– Yksi projektimme lähtö kohdista on tutkia, miten voisimme tuottaa lisäarvoa asioista, jotka yleensä mielletään jätteeksi, kertoo arkkitehti Hedvig Heinsman.

Talossa aiotaan kokeilla myös sadeveden keräystä. Seinissä kiinni olevista kerääjistä vesi virtaisi vaikkapa wc:n huuhteluvedeksi.

Suunnitelmissa on asentaa taloon myös älykkäitä aurinkopaneeleita, jotka asettuisivat juuri oikeaan kulmaan vastaantottaakseen maksimaalisen määrän säteitä suhteessa talon maantieteelliseen sijaintiin. Kulma määriteltäisiin auringon liikkeiden, vuoden- ja vuorokauden ajan mukaan eli esimerkiksi Helsingissä kulma olisi toinen kuin Amsterdamissa.

Obama ja 25 000 muuta ovat jo nähneet taloprintterin

Amsterdamin printattu talo ei ole ainoa laatuaan maailmassa – mutta se on ainoa, josta on tehty turistinähtävyys. Kävijöitä on kahdessa kuukaudessa ollut jo 25 000. Printterin on nähnyt myös Barack Obama. Häntä ei tosin turvallisuussyistä päästetty työmaalle, mutta printteri vietiin museoon, jossa Yhdysvaltain presidentti kävi sitä katsomassa.

Maaliskuun alussa avatun näyttelyn lipputulot käytetään projektin rahoitukseen. Sisäänpääsy maksaa 2,5 euroa. Heinsmanin mukaan yleisö voi vaikuttaa joihinkin talon arkkitehtonisiin ratkaisuihin. Lisäksi näyttelyssä myydään esimerkiksi printattuja samppanjalaseja ja pienoismalleja, joita paikalla printtaavat yhteistyökumppani Utilmakerin pöytäkokoiset printterit. Näyttely on avoinna kuutena päivänä viikossa.

Haluaisitko sinä asua printatussa talossa?

Ajankohtainen kakkonen vieraili talossa ja kysyi kymmeneltä taloon tutustuneelta turistilta edellämainitun kysymyksen. Vastaajista puolet vastasi ei, puolet sanoi miksikäs ei. Mainittakoon, että positiivisimmin muovitalossa asumiseen suhtautuivat amerikkalaiset, negatiivisimme hollantilaiset.

Bostonista kotoisin oleva Pam Earle ihastui materiaaliin kovasti ja sanoi, että elementit tuoksuivat aivan puulta. Hollantilainen Helen Maurits taas sanoi, ettei muuttaisi taloon suurin surminkaan, hän ei myöskään pitänyt talohanketta realistisena.

Lisää Amsterdamin printatusta talosta ja 3d:n mahdollisuuksista kerrotaan Ajankohtaisen kakkosen tänään päättyvässä Työn murros -sarjassa.

Lue seuraavaksi