Suomeen aiotaan perustaa Ruotsin mallin mukainen Robottilaakso

Robottilaakso-hankkeen tavoitteena on luoda kansainvälisesti kiinnostava tuotekehittelykeskus robotti-innovaatioille ja alan start-upeille sekä luoda uusia robottien soveltamiseen liittyviä palveluja. Asiasta kertoi tiistai-illan Ajankohtainen kakkonen.

talous
Valkoinen robotti käsittelee led-valoputkia Valtavalon Kajaanin-tehtaalla
Kuvan robotti käsittelee led-valoputkia Valtavalon Kajaanin-tehtaallaHanne Kinnunen / Yle

Robottilaaksoa koskevan selvitystyön ovat tilanneet Helsingin kaupunki ja Työ- ja elinkeinoministeriö, ja se aiotaan julkaista kesäkuun alussa. Perustettavaa Robottilaaksoa TEM ei kuitenkaan lähde rahoittamaan, sanoo ohjelmajohtaja Antti Joensuu.

– Emme ole ole osakkaana missään muussakaan hautomossa, joten tämä on linjassa aikaisempien päätöstemme kanssa.

Hankkeelle aiotaan hankkia rahoitus eri lähteistä, muun muassa yritysmaailmasta sekä kunnista.

Viikin Robottilaaksosta käyntikortti Suomelle

Helsingin kaupunki on toiminut hankkeen tärkeänä moottorina. Kaupungin puolesta ideaa on edistänyt elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva

– Työnimellä Robottilaakso -kulkevalle innovaatiokeskukselle on kaavailtu tiloja Helsingin Viikistä, aivan Helsingin syntysijoilta, Vanhankaupungin kosken partaalta, kertoo Robottilaaksosta selvitystä tekevä Cristina Andersson.

Alueella sijaitsee tällä hetkellä mm. Aalto-yliopiston kampus ja Tekniikan museo. Hankkeen vetäjän, robottiviikkojen koordinaattori Cristina Anderssonin mukaan Robottilaaksosta halutaan tehdä paikka, jossa luovuudella ja kokeilukulttuurilla olisi keskeinen sija.

– Haluan, että Robottilaaksosta tulisi käyntikortti Helsingille ja Suomelle - samaan tapaan kuin on käynyt Ruotsin Västeråsissa, sanoo Andersson.

Ruotsin Robotdalen menestyy

Ruotsin Västeråsissa sijaitse Robotdalen, jossa on synnytetty vajaassa kymmenessä vuodessa 250 työpaikkaa, parikymmentä yritystä ja 26 uutta robotti-innovaatiota. Robottilaakson budjetista 80 prosenttia tulee julkisista lähteistä. Vahvasti mukana on myös västeråsilaislähtöinen ABB, jonka ensimmäinen teollisuusrobottti valmistui vuonna 1974.

Anderssonin mukaan tärkeää on, että Suomen hankkeeseen saadaan mukaan start-uppeja, nuorisoa, yrityksiä sekä media. Koska robotiikan kasvunäkymät ovat kansainväisesti hyvät, on tavoitteena saada keskuksesta nopeaan tahtiin yrityksiä ulos maailmalle tuottamaan verotuloja.

TEM:n ohjelmajohtaja Antti Joensuu painottaa, että myös valtio näkee robotiikan niin tärkeänä Suomen tulevaisuudelle, että haluaa olla polkaisemassa hanketta käyntiin.