Perstuntumaa tuodaan etäohjaamoihin – robotti tuo lastarin koppiin kolinat ja töyssyt

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Heikki Handroos kehittää lastarien ja nostureiden ohjaamoihin mekanismia, joka tuo etäohjaamoihin töyssyt, kolinat ja heilumisen reaaliajassa. Mekanismin tarkoitus on pidentää koneiden käyttöikää ja suojata konttien sisältöä.

Kotimaa
Simulaattori
LUT

Handroos tiimeineen on kehittänyt tuntoaistiin perustuvaa käyttöliittymää koneen etäohjaamoon jo vuosia.

Tarkoituksena on, että etäohjaamossa konetta ohjaava ihminen tuntee koneen käyttäytymisen samalla tavalla kuin esimerkiksi kaivoslastari, joka tuntee takalistossa koneen tärinän ja liikkeet kun se ahmaisee kauhan täyteen kiviä ja kuulee myös sen kolinan ja paukkeen.

Kun kaivoslastaria ohjataan etävalvomosta, on sen ohjaajalla vain kamerakuvaa lastaamisen avuksi. Robottimekanismin avulla koneesta tuodaan etävalvomoon lastarin värinä, heiluminen ja töyssyt.

Tarkoituksena pidentää koneiden käyttöikää ja suojata konttien sisältöä

Handroos tutkii muun muassa miehittämättömissä kaivoksissa toimivia kaivoslastareita ja satamanostureita.

– Työtehtävät, joissa olosuhteet muuttuvat, tarvitaan mukautuvuutta uuteen tilanteeseen. Kun manuaaliohjauksesta siirrytään etäohjaukseen, eli kuski siirtyy koneen ohjaamosta valvomoon, menetetään paljon aisti-informaatiota. Kuski ei tunne koneen iskuja, tärinöitä ja heilahduksia. Se johtaa siihen, että tuottavuus on huono ja koneet hajoavat nopeammin kuin kuskin istuessa koneen ohjaamossa, selvittää Handroos tiedotteessa.

Hadroos mainitsee esimerkkinä satamakonttien lastauksen. Jos satamanosturin kuljettaja ei tunne ja hallitse kontin heilumista, voi konteissa oleva lasti, esimerkiksi herkkä elektroniikka, vahingoittua tärähdyksistä.

Ohjaus tuttua peliohjaimista

Kun etäohjaamossa työskentelevä kuljettaja saa signaalin laitteen toiminnasta tuntoaistin avulla, hän pystyy reagoimaan nopeasti tilanteeseen. Etäohjaamoon välitetään myös stereoääni, jonka avulla kuski tunnistaa miltä suunnalta ääni tulee.

Tämän tyyppinen ohjaus on tuttua monista peliohjaimista, joissa käytetään tärinää hyväksi pelitapahtumien tuntemuksien tehostamiseen.

Handroos sai Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä 200 000 euroa kaksivuotiseen tutkimukseensa, jossa kehitetään vuorovaikutusmenetelmiä liikkuvien työkoneiden ohjaukseen.

– Selvitämme kuinka syvälle koneen todellisuuteen ihminen voi mennä, kertoo Handroos.

Lähteet: Lappeenrannan teknillinen yliopisto