Professori Antti Juvonen: Taito- ja taideaineet tuottavat hyvinvointia ja onnistumisia

Itä-Suomen yliopiston taito- ja taideaineiden pedagogiikan tutkimusprofessori Antti Juvonen Savonlinnan kampukselta uskoo, että puheet ja suunnitelmat taito- ja taideaineiden tuntimäärien lisäämisestä peruskoulussa muuttuvat tällä kertaa todeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta perusopetuksen tuntijakoa, jonka on määrä astua voimaan syksyllä 2016.

kulttuuri
Maalaus ketusta.
Jouki Väinämö / Yle

Hallitus julkisti kesällä 2012 esityksensä perusopetuksen uudeksi tuntijaoksi. Uudistuksessa lisätään taito- ja taideaineiden ja yhteiskuntaopin tuntimääriä.

Peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksesta on nyt menossa kommentointi- ja palautekierros. Esimerkiksi kaikille kansalaisille vapaa verkkokommentointi päättyy torstaina, 15. toukokuuta. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016.

Itä-Suomen yliopiston taito- ja taideaineiden pedagogiikan tutkimusprofessori Antti Juvonen Savonlinnan kampukselta uskoo, että tällä kertaa Suomessa ollaan ihan oikeasti nostamassa musiikin, kuvaamataidon, käsitöiden, liikunnan ja kotitalouden tuntimääriä.

– Mun ymmärrys on kyllä se, että taito- ja taideaineiden määrää on hiukan hilattu ylöspäin. Yleensähän se jää vain juhlapuheiden tasolle. Aina kun poliitikot pääsevät puhumaan, he mainostavat sitä, kuinka tärkeitä taito- ja taideaineet ovat, mutta tähän asti ei ole nähty paljon mitään tapahtuvan. Tämä on pitkiin aikoihin ensimmäinen kerta, kun näiden aineiden todellisia tuntimääriä ollaan hiukan nostamassa, professori Juvonen iloitsee.

Järki ja tunteet

Mitä taito- ja taideaineet antavat lapselle ja nuorelle?

– Ne ovat sellaisia aineita, jotka tarjoavat pedagogista hyvinvointia. Niiden tuottama hyvinvointi perustuu pitkälti käsillä tekemiseen, oman kehon hallintaan, omien tunteiden purkamiseen esimerkiksi musiikin, kuvien, äänten tai liikkumisen kautta. Ne tuottavat sisäistä motivaatiota, onnistumisen tuntemuksia.

Juvosen mukaan kaikissa näissä aineissa on terapeuttisia elementtejä.

– Mehän tiedetään kuvataide- tai musiikkiterapia. Eli nämä aineet koulussakin tuottavat terapeuttista hyvän olon tunnetta. Ne myös edustavat tunnekasvatusta koulumaailmassa, näiden kovien niin sanottujen reaali- tai ydinaineiden kuten matematiikan ja tiedepainotteisten aineiden vastapainoksi.

Ne tuottavat sisäistä motivaatiota, onnistumisen tuntemuksia.

Antti Juvonen

Taito- ja taideaineet tuottavat myös kouluviihtymistä, emotionaalisia sisältömerkityksiä. Näissä aineissa opiskelija saa Antti Juvosen mukaan mahdollisuuden tehdä omia valintoja eli saa itsemääräämisen kokemuksia.

– Ja sitten siellä pääsee tapahtumaan niin sanotun kokonaisen teoksen tuottamista eli suunnittelu, luonnostelu, toteuttaminen ja arviointi liittyvät esimerkiksi kuvataiteisiin tai käsitöihin.

– On haasteiden voittamista, tehtävän palkitsevuutta ja välitöntä mielihyvää.

Mitä lapselta puuttuisi, jos hänellä ei olisi koulussa taito- ja taideaineita?

– Hänen koulukokemuksistaan jäisi päällimmäiseksi vain se pänttääminen. Sieltä jäisi niin sanotun hiljaisen tiedon oppiminen pois kokonaan, ja omien tunteiden näyttäminen ja purkaminen.

Miten todistat?

Professori Antti Juvonen sanoo, että taito- ja taideaineet lisäävät yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia koulussa.

– Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, mitä ei pystytä mittaamaan. Nämä Suomen PISA-menestykset perustuvat mitattavissa oleviin matematiikan ja äidinkielen osaamistehtäviin, mutta miten mitataan hyvinvointia, koulun viihtyvyyttä tai pedagogista hyvinvointia, kun niihin ei ole olemassa numeerisiamittausvälineitä?

Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, mitä ei pystytä mittaamaan.

Antti Juvonen

Millä sitten todistaa sen, että esimerkiksi musiikki tai kuvaamataito on tärkeää lapselle ja hänen kehitykselleen?

– Tämä on ikuisuuskysymys. Taito- ja taideaineiden opettajat joutuvat perustelemaan olemassaoloaan monin tavoin. Yksi lähtökohta tietysti on, että tutkimuksilla on pystytty osoittamaan, että näillä aineilla on suora terapeuttinen vaikutus, niin siihen pystyy vetoamaan.

– Ja minä uskon että jokainen luokanopettaja sen näkee käytännön opetustyössä, että kun on ollut liikunnan, musiikin tai kuvaamataidon tunteja, niin oppilaat jaksavat keskittyä taas seuraaville tunneilla paljon paremmin, kasvatustieteiden professori Antti Juvonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.