1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Ukrainan presidentinvaaleista tulossa yhden miehen näytös

Vaaleista ei kannata odottaa nopeaa ratkaisua Ukrainaa horjuttavaan kriisiin. Painavin syy tähän on se, että presidentinvaaleilla ei ole vaikutusta istuvan parlamentin toimintakykyyn.

Ulkomaat
Painotalon työntekijät pinoavat vastapainettuja äänestyslistoja.
Painotalon työntekijät pinosivat vastapainettuja äänestyslistoja Kiovassa 14. toukokuuta.Sergei Dolzhenko / EPA

Ukraina valmistautuu kuun lopulla pidettäviin presidentinvaaleihin epävarmoissa tunnelmissa. Toukokuun 25. päivänä järjestettävien vaalien toivotaan edistävän olojen vakauttamista maassa.

Poliittisia puolueita repivät syvät jakolinjat selittävät, miksei uusien lakien säätämisessä ja perustuslakiuudistuksen eteenpäin viemisessä ole helmikuun vallanvaihdon jälkeen saatu juuri mitään aikaan. Rakentavien keskustelujen sijasta kansanedustajat ovat keskittyneet ratkomaan erimielisyyksiään nyrkkitappeluilla. Eikä tilannetta paranna, että maassa on palattu vuoden 2004 oranssin vallankumouksen perustuslakiin, jossa presidentillä on nykyistä suppeammat valtaoikeudet.

Nykyiset lainsäätäjät saivat mandaattinsa vuonna 2012 eli paljon ennen entisen presidentin Viktor Janukovytšin syrjäyttämistä. He olivat myös hyväksymässä monia Janukovytšin haluamia demokratiaoikeuksia rajoittavia lakeja.

Seuraavat parlamenttivaalit olisivat vuorossa vasta vuonna 2017, mutta todennäköistä on, että uusi presidentti hajottaa virkaan astuttuaan parlamentin ja määrää uudet vaalit. Eri asia on, miten vaalitulos poikkeaa edellisistä ja kestääkö se maan epävakaan tilanteen takia päivänvaloa lainkaan. Rehellisten vaalien järjestäminen maan jokaisessa kolkassa olisi Kiovan vallanpitäjien kannalta nyt äärimmäisen tärkeää.

Vaalit kiinnostavat kansaa

Yleinen käsitys niin Ukrainassa kuin lännessä on, että Venäjä tekee kaikkensa presidentti- ja parlamenttivaalien häiritsemiseksi. Moskova ei halua Kiovaan länsimielistä ja demokraattisissa vaaleissa valittua legitiimiä hallintoa. Ukrainan separatistit ovat jo uhanneet estää presidentinvaaleissa äänestämään pyrkivien aikeet.

Kaikesta huolimatta vaalit tuntuvat kiinnostavan kansaa. Rating-tutkimuslaitoksen kyselyssä 85 prosenttia haastatelluista ilmoitti äänestävänsä varmasti tai melko varmasti. Epäselvää tosin on, kuinka monen kodin ovella asiaa kysyttiin Itä-Ukrainan separatistialueilla Donetskissa ja Luhanskissa.

Parlamentin umpikujan ohella toinen iso epävarmuustekijä liittyy presidenttiehdokkaisiin. Lähes kaikki edustavat perinteistä lahjonnan tahrimaa poliittista kulttuuria. Siinä missä Venäjällä presidentti Vladimir Putin on syrjäyttänyt oligarkit kovin ottein politiikasta, Ukrainassa poliittista elämää hallitsevat suurliikemiehet ja heidän luottopoliitikkonsa.

"Suklaakuningas" selättämässä "kaasuprinsessan"

Vielä muutama viikko sitten presidentinvaalista odotettiin ”suklaakuninkaan” ja ”kaasuprinsessan” välistä mittelöä. Tuoreimpien kyselyjen perusteella vaalista näyttäisi kuitenkin tulevan yhden miehen näytös.

Riippumattomana ehdokkaana kampanjoivan suklaan ja Ladojen valmistuksella omaisuutensa tehneen Petro Porošenkon kannatus lähentelee jo 50 prosenttia. Kaukana takana noin 15 prosentin kannatuksella sinnittelee entinen pääministeri ja vuoden 2004 oranssin vallankumouksen ikoni Julija Tymošenko.

Julija Tymošenko lehdistötilaisuudessa.
Julija Tymošenko lehdistötilaisuudessa Kiovassa 27. maaliskuuta, kun hän ilmoitti pyrkivänsä presidentiksi.Sergei Dolzhenko / EPA

Porošenkon suosiota voidaan selittää pikemminkin haastajien heikkoudella kuin omilla ansioilla. Häntä pidetään ehdokkaista vähiten korruption ryvettämänä, mutta poliittinen selkäranka tuntuu tarvittaessa joustavan suklaakuninkaallakin. Oranssin vallankumouksen tukijoukoissa seissyt Viktor Juštšenkon hallituksen entinen ulkoministeri on nimittäin ehtinyt toimia myös Janukovytshin hallituksen kauppa- ja teollisuusministerinä. Todisteena rehellisyydestään Porošenko on luvannut myydä Rošen-monialayrityksensä, jos hän tulee valituksi.

Tymošenkon mahdollisuuksia presidentinvaaleissa ei pidetä kummoisina. Tuoreessa muistissa ovat yhä hänen kaoottinen pääministerikautensa ja epäilyt taloudellisista väärinkäytöksistä. Kaasubisneksillä omaisuutensa 1990-luvulla tehnyt Tymošenko edustaa monien kansalaisten mielestä kaikkea sitä, mikä Ukrainan poliittisessa elämässä on viime vuosina mennyt pieleen. Tosin paluu pääministeriksi ei liene täysin poissuljettu mahdollisuus.

Kyselyt povaavat äärioikeistolle vain murusia

Venäjänkielisten teollisuusalueiden ääniä kalastelee alueiden puolueen entinen johtohahmo Serhii Tihipko. Yrittäjiä ja suurteollisuutta vaaliohjelmallaan kosiskelevan Ukrainan keskuspankin entisen johtajan kannatus lähentelee kyselyissä seitsemää prosenttia.

Alueiden puolueen virallisen ehdokkaan Myhailo Dobkinin kannatus näyttäisi jäävän vieläkin alhaisemmaksi. Dobkinin mahdollisuuksia heikentää se, että maan entinen mahtipuolue on Janukovytšin paon jäljiltä yhä sekasortoisessa tilassa. Epävarmaa on myös, kuinka moni sen kannattajista Itä-Ukrainassa yleensä viitsii vaivautua vaaliuurnille.

Eläkeläisiin ja neuvostoaikaa kaipaaviin vetoaa kommunistien ehdokas Petro Symonenko. Sitten 1990-luvun kommunistien suosio on lasketellut reipasta alamäkeä. Symonenkolle on povattu neljän prosentin kannatusta.

Venäjän propagandakoneiston mukaan Kiovassa pitävät valtaa rynnäkkökivääreitään heiluttelevat fasistit. Kyselyjen perusteella äärioikeisto näyttäisi saavan vaaleissa korkeintaan murusia. Vapaus-puolueen Oleg Tjanibokin kannatus majailee parin prosentin tuntumassa.

Valituksi tullakseen ehdokkaan on saatava ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä. Muussa tapauksessa järjestetään toinen kierros, ilmeisesti kesäkuun lopulla, kahden eniten ääniä saaneen välillä.

Ratkaisua odottavien kiireellisten uudistusten takia olisi parempi, jos toista kierrosta ei tällä kertaa tarvittaisi.

Lue seuraavaksi