Kukkia ja perkeleitä – taidemaalari Heikki Marilan tuotantoa esillä laajasti

Helsingin Taidehallissa nähdään Carnagie -palkitun taiteilijan teoksia kolmelta vuosikymmeneltä, Korjaamo Galleriassa keskitytään kaikkein tuoreimpiin töihin.

kulttuuri
Ihmisiä Heikki Marilan näyttelyssä Taidehallissa.
Ihmisiä Heikki Marilan näyttelyssä Taidehallissa.Yle

Kuvataiteilija Heikki Marilan palkitut kukkateokset ovat saaneet rinnalleen mm. kirkkotaiteen innoittamia pohdintoja. Näyttelykokonaisuuden nimi on dramaattisesti Kukkia ja perkeleitä.

Marilan tunnetuimmat työt ovat vuoden 2012 Carnagie -taidepalkinnon voittaneet uhkeat kukkamaalaukset. Niitä on Taidehallissa esillä seinällinen. Yhdessä ne tekevät edelleen vaikutuksen. Tummasta taustasta valuvat ja hehkuvat kukinnot täyttävät tuoksullaan koko salin.

Heikki Marila on taiteilija, jonka teokset tuntuvat fyysisesti. Ne hyppäävät silmille, rynnivät päälle, tekevät vaikutuksen jo pelkän kokonsa vuoksi. Tosin taidehallin huikean korkeisiin saleihin tarvittiin omakuviakin viisi rinnan. Yksi niistä on Omakuva lyötynä, toinen Omakuva kusipäänä.

- Silloin aikanaan, kun nämä olivat ensi kertaa esillä galleriassa, se oli matalampi tila ja ne ulottuivat melkein lattiasta kattoon, muistelee Marila.

- Halusin silloin siihen sellaista tehoa, että paskat housuun! Ja se toimikin!

- Hiukan pelkäsin, että kun tullaan tänne, pitääkö ne koettaa ripustaa toisella tavalla ja hakea toisenlaista sisältöä ja volyymia siihen. Mutta itse asiassa, kun ne täräyttää kaikki viisi tuohon, kun tullaan ovesta sisään, niin kyllä se toimii täälläkin, tuumaa taiteilija maalaustensa äärellä.

Heikki Marilan näyttelyn teoksia ripustetaan paikoilleen Taidehallissa.
Heikki Marilan näyttelyn teoksia ripustettiin paikoilleen Taidehallissa keskiviikkona.Yle

Riihimäki ja Perkeleen helvetti

Vuonna 1992 Turun piirustuskoulusta valmistunut Marila on tuottelias maalari.

Aiemmilta vuosilta näyttelyssä on esillä mm. maalauksia työvoima- ja sosiaalitoimistoista sekä karttojen innoittamia teoksia. Marila pyytää huomaamaan, että kartoissa ei esiinny Pariisi tai New York. Sen sijaan niissä liikutaan Riihimäellä tai Tampereen Hervannassa.

En tänä päivänäkään tiedä, miltä hän näytti ja silti tuolla on 16 variaatiota Lutherista.

Heikki Marila

Kuuluisat kukkamaalaukset syntyivät hollantilaisten 1600-luvun maalareiden innoittamina. Nyt Marila on kääntänyt katseensa mm. saksalaisen renessanssin taiteilijoihin, Matthias Grünewaldiin ja Albrecht Düreriin.

Samoin taiteilijaa puhuttelevat vaatimattomien pohjoisten kirkkojen kristilliset kuvastot. Räväkät nimet näilläkin: 1. Moos. 3. _tai _Perkeleen helvetti.

- Näissä meidän kuvakirkoissa kuvia ovat tehneet usein jotkut muut, kuin ammattimaalarit, kertoo Marila.

- Ne ovat huonoja muistinvaraisia kopioita joistakin painokuvista ja toteutus on hirveän kömpelöä ja lapsenomaista. Silti se, mitä niissä halutaan kertoa ja sanoa tai väittää, on kauhean täsmällistä.

- Niitä kuvia katsoessa tietää mistä on kyse, vaikka ne voivat olla ihan muotopuolia. Ja se siinä on kiinnostavaa, tuumaa Heikki Marila.

Heikki Marilan teoksia näyttelyssä Taidehallissa.
Heikki Marilan teoksia näyttelyssä Taidehallissa.Yle

Mistä tunnistaa Martti Lutherin?

Kömpelöistä kirkkomaalauksista on Marilan tulkinnoissa paisunut esiin valtavia uhrilampaita ja helvetin lieskoja, mutta myös rivi Martti Lutherin muotokuvia. Lutherit levittäytyvät sinisinä, samettihattu kallellaan Taidehallin suuren salin seinälle.

- Kun kiersin niitä kirkkoja, sieltä löytyi yleensä Lutherin kuva, joka oli sekin toteutettu aika karikatyyrimäisesti, mutta jostain sen kuitenkin tunnisti Lutheriksi, muistelee Marila.

- En tänä päivänäkään tiedä, miltä hän näytti ja silti tuolla on 16 variaatiota Lutherista. Ja minulle ne kaikki ovat Luthereita. Jostain se syntyy, se näkösyys.

Uskonnolliset teemat jatkuvat gallerianäyttelyssä Korjaamolla.

Tuoreimmissa maalauksissa on tuskin maali ehtinyt kuivua. Molemmat näyttelyt avataan yhtä aikaa perjantaina.