Paju taipuu hirvaaksi Hirvaalla

Viikonlopun aikana Rovaniemen Hirvaan kylässä nousee jaloilleen pajusta ja muista luonnonmateriaaleista koottu hirvasporo. Hirvaan asukkaat haluavat autoilijoiden iloksi nelostien varteen maamerkin kertomaan, mihin kylään on tultu.

paju
Tuure Marskin pajutöitä: lintulauta, kissa ja tarjotin
Sauli Antikainen / Yle
Pajutöiden opettaja Tuure Marski
Pajutyöopettaja Tuure Marskia haastattelee Hillvi Antikainen.
Tuure Marskin pajutöitä: lintulauta, kissa ja tarjotin
Paju taipuu Tuure Marskin käsissä vaikkapa lintulaudaksi, kissaksi tai tarjoiluastiaksi.Sauli Antikainen / Yle

Kyläläiset ja Lapin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan opiskelijat aloittavat porourakkansa lauantaiaamuna. Työtä ohjaa pitkällä pajutyökokemuksellaan Tuure Marski, joka on itsekin asunut Hirvaan liepeillä Rautiosaaressa yli 30 vuotta.

Kun se tulee ulos ja luontoon, sen pitää näkyä.

Pajutöiden tekijä Tuure Marski

- Onneksi Hirvaan kylätoimikunta päätyi aiheeseen, mikä ilmentää kylää aika hyvin, Tuure Marski iloitsee.

Pajuporosta tulee elävää lajitoveriaan huomattavasti kookkaampi.

- Kun se tulee ulos ja luontoon, sen pitää näkyä. Uskoisin, että poron korkeudeksi tulee kahdesta puolesta kolmeen metriä, mutta se on sen verran kaukana tiestä, että liikenteelle siitä ei ole vaaraa. Toivottavasti autoilijat kuitenkin huomaavat sen, sillä poron tarkoitus on nimenomaan saada pikkuisen huomiota kylälle, Tuure Marski kertoo.

Ontto mutta ilmeikäs

Hirvaan porossa ei paistit pullistele.

- Työhön tulee pyöreistä vanteista kehikko, jonka päälle paju punotaan kuoreksi eli periaatteessa porosta tulee ontto. Työssä korostetaan sitä, mikä porossa on luonteenomaista eli vartalon ja pään muotoa ja tietenkin sarvia. Poron naamaankin pyritään saamaan ilmeikkyyttä joko silmillä tai muuten. Katsotaan nyt, Tuure Marski tuumailee.

Pajusta on moneksi

Paju on monipuolinen kasvi koriste- ja tarve-esineiden valmistamiseen. Ulos tuleviin isoihin töihin kuten Hirvaan poroon, paju käy periaatteessa sellaisenaan.

Työssä korostetaan sitä, mikä porossa on luonteenomaista.

Pajutöiden tekijä Tuure Marski

- Se käy siltään eli se vain katkaistaan. Sitten kun lähdetään punomaan, paju pitää käsitellä. Ensin kerätään, sitten lajitellaan, kuivataan vuoden kierto, liotetaan ja sen jälkeen punotaan. Kun paju kuivuu, sen painosta lähtee suunnilleen puolet ja tilavuudesta kolmasosa.Näin se pitää muotonsa kun se punotaan, Tuure Marski neuvoo.

Mies tietää, mistä puhuu, sillä hän on oppinut pajutöiden tekoon monen monituisilla kursseilla ja valmistanut pajutotteita jo vuosikymmeniä.

Pajutöiden tekemisen luulisi vaativan kärsivällisyyttä, mutta Tuure Marskin mielestä jokin muu on tärkeämpää.

- Halu alkaa rohkeasti kokeilemaan ja vääntämäänä pajua on vielä tärkeämpää. Aina siitä jotain syntyy!

_Hirvaan hirvaan on tarkoitus ilahduttaa kulkijoita sunnuntai-illasta 18.5. alkaen noin 12-13 km Rovaniemen keskustasta nelostietä etelään tien oikealla puolella. _